Kolmikielisyydestä tulee tasaisin väliajoin kyselyä ja nyt vihdoin sain aikaiseksi kirjoittaa asiasta. Perheessämme puhutaan siis kolmea eri kieltä, suomea, saksaa sekä englantia. Me Domin kanssa sekä koko perheen kesken puhumme englantia. Tyttöjen kanssa puhuessani puhun heille aina suomea ja Dom puolestaan puhuu heille saksaa tai englantia. Melkoinen sekametelisoppa meillä siis on, vaikka itselle se tuntuu niin normaalilta, koska se on meidän arkea. Ei sitä edes enää tajua, että muille tämä voi kuulostaa ihan älyttömältä säätämiseltä tai kielisopalta, mutta meille se on ihan perusarkea.Meidän perheessä kuuluu usein lauseita, missä saattaa olla sekaisin paria tai jopa kolmeakin kieltä, koska varsinkin pari vuotiaamme vielä treenailee sitä, että mikä kieli on mitäkin. Itsellänikin menee kielet ihan sekaisin, kun kello on illalla liikaa ja väsymys iskee. Pari kuukautta sitten totesi Estella katsoessaan ulos ikkunasta ” autol sin mis sonne raisee kimpt”. Me kaikki tajusimme lauseen, mutta monelle muulle lause saattaisi kuulostaa täysin siansaksalta. Sitä ei varmasti ymmärrä kokonaan yksikään suomalainen, saksalainen tai englantia puhuva. Ameliekin välillä edelleen saattaa yhdistellä kieliä keskenään, vaikka harvemmin enää niin tekee. Vuosi sitten Amelie kysyi minulta, että voisimmeko lähteä iceskattelemaan eli luistelemaan. Lapset siis saattavat ottaa suomen tai saksan kielisen sanan ja taivuttaa sen suomalaisittan, kun puhuvat nopeasti. Amelie huomaa jo virheensä, kun hän yhdistää kieliä keskenään ja useimmiten itsekin nauraa hassujen lauseiden päälle. Estellalle homma on vielä ihan arkipäivää ja hän vetelee vielä tässä hommassa mutkat suoriksi. Ei ole mikään ongelma sanoa, että anna äiti pissi vettä, mikä ei suinkaan tarkoita pissa vettä, vaan vähän vettä. Oikeastaan vasta n. kuukausi sitten Estella alkoi tajuamaan, että äiti ja isä sanovat eri sanoja tarkoittaessaan samaa sanaa. Nykyään Estella sanoo usein, että äiti sanoo näin ja iskä sanoo näin, mihin hän toteaa lopuksi, että mitä Estella sitten sanoo.Amelien ja Estellan ehdottomasti vahvin kieli on suomi. Asumme Suomessa ja he kuulevat koko ajan suomea puhuttavan ympärillään. Useampi kieli perheessämme ei siis ole vaikuttanut heidän suomenkieleensä tai heidän puheen tuotantoonsa eikä Amelien lukemiseen oppimiseen. Amelien toisteksi vahvin kieli on ehdottomasti englanti, kun Estellalle se puolestaan on saksa. Keskenään tytöt puhuvat useimmiten suomea, mutta Amelien komentaessa Estellaa muuttuu kieli aina saksaksi. Onhan se fakta, että saksan kieli on aika kova kieli, joten ehkä se sopii paremmin komentamiseen. Rakkaudentunnustuksia taas jaellaan useimmiten suomeksi tai englanniksi, mitkä ovatkin ne pehmeämmät kielet ja kuulostavatkin paljon mukavemmilta :D. Pelejä pelatessa kieli on tytöillä myös useimmiten saksa. Tytöt ovat siis omaksuneet tiettyihin tilanteisiin tietyt kielet sen lisäksi, että ovat myös tottuneet siihen, että toisen vanhemman kanssa puhutaan suomea ja toisen saksaa ja koko perheen kesken englantia.Mielestäni siis kielisekametelisoppa sujuu todella hyvin perheessämme. Itse en osaa puhua saksaa, mutta ymmärrän kyllä täysin tyttöjen puhuessa saksaa. Dom puolestaan ymmärtää suomea jo todella hyvin ja puhuukin jo jonkun verran, vaikka Amelie aina sanookin kaikille ettei iskä puhu ollenkaan suomea, heh! Meidän perheen kauppalista sisältää kolmea eri kieltä, porukan puhuessa unissaan sieltä saattaa tulla ihan mitä sattuu sanoja millä kielellä tahansa, tunteita opetellaan kertomaan kolmella kielellä ja päivän tapahtumia jaetaan useammalla eri kielellä. Kolme kieltä, onhan se rikkaus, voi kertoa kolmella kielellä rakastavansa ja välittävänsä <3

LUE MYÖS

SINUN ROKOTUSVASTAISUUTESI VARANTAA MINUN VAUVANI

VINKKEJÄ VAUVAN KANSSA LENTÄMISEEN

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

SYNNYTYSTARINA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Jo raskausaikana minulta kysyttiin ensimmäisen kerran, että onko lapsilukumme Elianan syntymän jälkeen täynnä. Elianan synnyttyä kysymyksiä on tullut vieläkin enemmän ja osa on jopa kysynyt, että ollemmeko kuulleet ehkäisystä. Itseäni ihmisten sanomiset ovat lähinnä huvittaneet, sillä en pidä kolmilapsista perhettä suurena perheenä. Itselläni on kaksi sisarusta ja olen aina kokenut myös lapsuuden perheeni juuri sopivan kokoisena tai oikeastaan olisin toivonut vieläpä yhtä sisarusta lisää. En kokenut, että sisarusten takia minulta jäi jotain saamatta. En kokenut ikinä lapsuudessani, että minulta olisi puuttunut mitään, päinvastoin. Opin varmasti jakamisen ja monen muun taidon juuri sisarusteni ansiosta. Vaikka en varmasti saanut kaikkia uusimpia ja hienoimpia leluja kuten jotkut yksilapsisen perheen lapset, niin minulla oli jotain mitä ei rahalla voinut ostaa.

Edelleen koen omat sisarukseni ihan mahtaviksi siunauksiksi omassa elämässäni. Ne ovat edelleen minun parhaimpia ystäviä ja rakkaita sisaruksia. Heidän kanssaan olen leikkinyt maauimalassa haita, lentänyt elämäni ensimmäiset lennot, riidellyt tulisesti ja sen jälkeen halanut ja pyytänyt anteeksi, heille olen soittanut kämmättyäni kunnolla, heidän kanssaan olen itkenyt ja nauranut. Edelleen olen hullun ylpeä voidessani sanoa olevani heidän siskonsa. Edelleen he ovat minulle esikuvat. Edelleen he ovat minulle jotain niin tärkeää ja kiitän vanhempiani siitä, että minulla on sisaruksia. Saman halusin myös antaa omille lapsilleni.

Amelie oli 3-vuotta, kun hän joka ikinen ilta rukoili itselleen pikkusiskoa. Ollaan monet kerrat naureskeltu, että Taivaan Isä kuuli hänen rukoukset ja päätti antaa vastauksen tuplana. Nyt Ameliella on jo kaksi ihanaa pikkusiskoa. Olemme Domin kanssa aivan älyttömän kiitollisia, että meitä on siunattu kolmella mahtavalla tytöllä. Olemme niin onnellisia, että heillä on myös toisensa. Toivon, että loppu elämän heillä tulee aina olemaan toisensa samoin kuin minulla on minun sisarukseni. Lapset ovat siis älytön rikkaus ja jokainen lapsi perheessämme on mieletön lahja. Kyse ei siis ole siitä, ettemmekö olisi kuulleet ehkäisystä 😉

Kolme tuntuu kuitenkin juuri nyt hyvältä määrältä ja tällä hetkellä myös tulevaisuudessa näemme itsemme kolmen lapsen vanhempina. Elämästähän ei kuitenkaan ikinä tiedä ja kummatkin tiedostamme sen, että lapsia ei tehdä vaan heidät saadaan. Jos nyt pitäisi vastata kyllä tai ei, niin vastaus olisi ei. Meille ei ole tulossa enää neljättä. Monestakin syystä olemme tällä hetkellä sitä mieltä. Yksi suuri syy on raskauteni, mikä on jokaisella kerralla ollut hyvin haastava. Siinä missä synnytys ja vauva-aika sujuvat kuin oppikirjan mukaan, niin raskauteni eivät todellakaan suju. Raskausaikani on melko rankkaa koko perheellemme, joten tällä hetkellä en todellakaan haluaisi olla raskaana, vaan nauttia 110% pienistä tytöistämme, Domista, perheestämme ja yhdessä tekemisestä!

Tällä hetkellä myös tuntuu, että perheemme on juuri hyvän kokoinen näin. Meidän isommat neidit ovat jo nyt ihan mieletön tiimi ja voin vain kuvitella, miten hyvin Eliana täydentää niiden jengiä kunhan vanhenee. Perheemme tuntuu juuri nyt kokonaiselta ja tällä hetkellä emme näe tulevaisuudessa neljää lasta, mutta eihän sitä ikinä tiedä. Jos meille neljäs lapsi jonain päivänä tulisi, niin hän olisi juuri yhtä paljon rakastettu ja haluttu kuin isosisaruksensakin, mutta tällä hetkellä on hyvä näin.

LUE MYÖS

SINUN ROKOTUSVASTAISUUTESI VARANTAA MINUN VAUVANI

VINKKEJÄ VAUVAN KANSSA LENTÄMISEEN

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

SYNNYTYSTARINA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Viime päivinä havahduin siihen, että teen duunia, missä vapaapäivistä rangaistaan. Ihan aidosti olen huolissani siitä, että enenevissä määrin some työllistää ihmisiä ja täten myös enenevissä määrin on heitä, jotka eivät voi viettää rauhassa vapaapäiviään. Enenevissä määrin on niitä vanhempia, jotka eivät uskalla viettää sometonta päivää. Rehellisyyden nimissä kyllähän se hieman harmitti, että Instagramin algorytmi laskee jo päivän aktiivittomuudella niin roimasti, että seuraavina päivinä ei tarvitse toivoa kovin monen näkevän omia postauksia. Instagramin algorytmi määrittelee monen ihmisen tuloista sievoisen summan. Oma sometaukoni voi todellakin vaikuttaa meidän perheemme tuloihin. Koska minä halusin viettää vapaapäivän, niin tulomme saattavat hetkellisesti laskea.

Perjantaina julkaisin Instagramissa kuvan, missä kerroin aikovani viettää pari päivää somevapaata aikaa. Sosiaalinenmedia ei ole enää hetkeen ollut meille pelkkä harrastus, vaan myös työtä. Tästä työstä en muista koska olisin viimeksi pitänyt vapaapäivän, joten päätin sellaisen ottaa. Somesta oli tullut pikkuhiljaa omaan elämääni yksi suurimmista aikavarkaista. Eihän se tietenkään somen vika ole ollut, vaan minun, että eksyn selailemaan tuota kännykän ruutua liian usein. Äitinä haluan olla lapsilleni esimerkki myös siinä kuinka paljon puhelinta käytetään sekä haluan myös nauttia ihan tästä aidosta elämästä ilman, että pitää jatkuvasti vilkuilla puhelinta. Näistä syistä siis päätin ottaa parin päivän vapaat somesta. 

Ilmoitin somevapaastani heti muutamille kolleegabloggaajille ja he ystävällisesti heti neuvoivat minua, että sometaukoni tulee vaikuttamaan näkyvyyteeni Instagramissa. (Ensinnäkin pakko tässä todeta, että kuin ihania tyyppejä! Niin monesti sanotaa, että somessa kaikki vain kilpailee toisiaan vastaan, mutta omalla kohdallani se ei ainakaan ole pitänyt paikkansa. Mun kokemus mun “kilpailijoista” on, että he on ihan huippu tyyppejä, jotka todellakin on aina jeesaamassa ja kannustamassa. ) Ei siis ole väliä kuinka hyvän kuvan tänään julkaisen IG:ssämme, niin Instagram haluaa pitää huolta että mahdollisimman harva näkee sen, koska olihan se nyt väärin, että olin niin epäaktiivinen viimeiset 48h. Vaikka siis seuraisit meitä Instagramissa, niin suurella todennäköisyydellä et näe seuraava julkaisuamme ellet mene sitä suoraan feediimme katsomaan. Mikäli siis haluat menestyä somessa työntekijänä, niin vapaapäiviä ei kannata kovin montaa vuodessa viettää. Tietoisena tästä otin kuitenkin riskin ja suljin IG:n pariksi päiväksi. Ehkä juuri tästä syystä hieman provoisoiduin ja päätin, että onhan se nyt pakko ihmisellä olla oikeus vapaapäivään, vaikkakin sitten pienen rangaistuksen uhallakin. Joten kyllä, minä olin selailematta IG:tä, postaamatta (lukuunottamatta yhtä ajastettua postausta) sekä tykkäilemättä ja kommentoimatta muiden postauksia kahden päivän ajan. Seuraavat päivät näyttävätkin sen kuinka suurta vahinkoa itselleni hommassa tein. 

Sometauko oli itse asiassa minulle yllättävänkin vaikea. Tuli huomattua kuinka pienissäkin hetkissä esim. kaupankassalla jonottaessa ihan vahingossa puhelimen kaivoi taskusta ja meinasin mennä Instagramiin. Sometauko oli siis oiva herättelijä siihen, että nyt pitää tietoisesti jättää puhelin keittiön pöydälle eikä kantaa sitä aina taskussa. Sometauon suunnittelu olisi myös voinut olla hieman parempaa. Eihän siinä ollut mitään järkeä aloittaa sometaukoa perjantaina klo.12.00, koska monet yritykset tarvitsisvat vielä tietoja IG:stämme ennen viikonloppua. Ensimmäisen kerran jouduinkin siis rikkomaan taukoani jo 20minuuttia sen aloituksen jälkeen. Jep, haluan kertoa teille rehellisyyden nimissä, että tauko ei ollut täysin tauko. Kävin nappaamassa tarvittavat tiedot ja poistuin heti. Näin kävi tuon aikana vielä toistamiseen. Olin myös suunnitellut muutamat muut asiat hieman surkeasti, joten muutamia kertoja jouduin pyytämään Domia hoitamaan juttuja meidän Instagramissa. Itse vietin siis sometonta aikaa, mutta oma somettamattomuus lisäsi luonnollisesti hieman Domin someduunia. Perheessämme vietetty aika somessa ei siis laskenut niin paljon, mitä kuvittelimme sen vaikuttavan. 

Tämä sometauko oli kuitenkin äärimmäisen hyvä juttu, koska opimme siitä muutamia tärkeitä asioita, mitkä varmasti monelle muulle on ollut jo aikoja aivan itsestäänselvyys. Jos teet somea duuninasi tai hyvin intensiivisenä harrastuksena, niin suosittelen puhelimen jättämistä tietylle paikalle kotona ollessa. Taskussa ollessa puhelimen kaivaa niin herkästi esille jokaisena pienenäkin hetkenä ja arjessa tulee vietettyä aivan liikaa aikaa. Itse yritän nyt ottaa puhelimen esille pari kertaa päivässä ja tietoisesti silloin kuin olen sille varannut ajan, enkä silloin tällöin viideksi minuutiksi. Uskon pystyväni tuottamaan parempaa sisältöä, kun otan siihen tarvittavan ajan enkä yritä vauvaa nukuttaessa näppäillä hyvää tekstiä. Toisaalta taas pystyn nauttimaan niistä arjen kauniista hetkistä ilman, että puhelin on jatkuvasti sitä häiritsemässä. Ihanaa sunnuntaita kaikille ja muistetaanhan olla onnellisia myös oikeassa elämässä, eikä pelkästään somessa!

Ps. Jos haluat tukea ihmisiä pitämään sometaukoja, niin voit kommentoida ja tykätä heidän postauksistaan sometauon jälkeen, ettei heidän algorytminsä laske. Mikäli sinä haluat pitää sometaukoa, mutta olet huolissasi näkyvyydestäsi, niin laita meille DM IG:Ssä, nimittäin taukosi jälkeen käyn mieluusti kommentoimassa uusimpia postauksiasi. Jokaisella on oikeus vapaapäiviin <3

Kuvissa näkyvät KELLO sekä AURINKOLASIT saatu Aarniwoodilta.

LUE MYÖS

SINUN ROKOTUSVASTAISUUTESI VARANTAA MINUN VAUVANI

VINKKEJÄ VAUVAN KANSSA LENTÄMISEEN

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

SYNNYTYSTARINA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Dom luki eilen uutisia Saksasta, missä neljä (!!!) pientä vauvaa olivat sairastuneet tuhkarokkoon, koska olivat saaneet tartunnan isommalta pojalta, jota hänen vanhempansa eivät olleet halunneet rokottaa. Nämä neljä pientä vauvaa olivat jokainen rokottamattomia, sillä heitä ei oltu ikänsä puolesta voitu vielä rokoittaa. Vauvojen vanhemmat eivät olisi voineet tehdä mitään, että heidän pienokaisensa olisivat välttyneet tältä sairaudelta. Sen sijaan tämän isomman pojan vanhemmat olisivat voineet estää vauvojen sairastumisen. Jälkikäteen on turha syytellä ketään. Väkisinkin sitä vaan ajattelee, että tiedostivatkohan nämä vanhemmat heidän rokotusvastaisuutensa olevan riski paitsi heidän omalle lapselleen, niin myös muille. Heidän päätöksellänsä olivat seurauksia, mitkä vaikuttivat myös muihin perheisiin ja muihin lapsiin. Tarkoitukseni ei siis ole tässä blogipostauksessa syyttää ketään, vaan herättää ihmisiä ajattelemaan, että omien ratkaisujen seuraukset monesti ulottuvat pidemmälle kuin oman kodin neljän seinän sisälle.Moni ei halua rokoittaa lapsiaan, koska laumaimmuniteetti suojaa, joten miksikäs sitä tuikata ylimääräisiä aineita oman lapsensa kehoon. Rokotusten ansiosta moni sairaus on jo lähes hävinnyt maastamme, joten miksi enää rokottaa porukkaa. Homma ei kuitenkaan toimi niin. On paljon niitä joita ei voida rokottaa ja tällöin laumaimmuniteetti suojaa myös rokottamattomia, mikäli muu porukka on rokotuksen ottanut. Meidän perheemme nuorimmainen on vielä rokottamaton tuhkarokkoon, koska hän on vielä liian pieni saamaan rokotuksen. Tuntuu siis hurjalta ajatukselta, että toisessa perheessä valitaan olla rokottamatta lapsia luottaen laumaimmuniteettiin ja samalla toisessa perheessä saadaan pelätä tartuntaa ennen rokotuksen saamista, koska lauamimmuniteetti ei ole enää tarpeeksi vahva. Toisten ihmisten valinnat voivat siis vaarantaa minun vauvani terveyden. Tuntuuhan se aika hurjalta ajatukselta.

Olen itsekin melko rokotuskriittinen ja esimerkiksi influenssarokotteita ei meidän perheessämme yleensä laiteta. Toki tänä vuonna otimme myös influenssarokotteet suojataksemme perheemme pienimmäistä. Vesirokko ollaan sairastettu rokotusten sijaan ja voisinkin sanoa, että en ole mikään rokotefani, mutta järkikädessä tässäkin hommassa. Rokotteet eivät ole suoraan paholaisesta. Rokotteilla ollaan saatu paljon hyvää aikaan ja rokotteiden ansiosta moni tauti on maastamme lähes hävinnyt. Uskallan väittää, että rokotukset ovat varmasti myös yksi syy siihen miksi mm. lapsikuolleisuus on maassamme todella alhainen. Mieti siis tarkkaan, miksi et halua rokottaa lapsiasi ja kannattaa muistaa lähdekriittisyys tekstejä lukiessasi. Kuka vain voi kirjoittaa nettiin mitä vain, mutta kaikki ei yksinkertaisesti ole totta. Minä voin kirjoittaa postauksen siitä, kuinka kotonani voin tarkkailla jokaisen rokottaneen liikkeitä, vaikka luonnollisesti se ei tietenkään ole totta. Yksi lukijani uskoo sen ja kertoo sitä eteenpäin todistettuna faktana jne… Kirjoitukseni tarkoituksena ei ole syyttää ketään, päinvastoin. Jokainen haluamme varmasti omille lapsillemme parasta, mutta muistetaanhan, että maailmassa on myös omien lapsiemme lisäksi muita lapsia ja myös heitä, jotka eivät voi ehkä itse olla tarpeeksi vahvoja suojautumaan sairauksilta. Rokottamattomuus herättää varmasti meissä jokaisessa tunteita ja vahvojakin sellaisia. Itseänikin tämä asia ahdistaa aivan suunnattomasti, eikä vähiten sen takia, että perheemme pienimmäinen on vielä rokottamaton. Tästä syystä lähdin myös kirjoittamaan tätä postausta, herättämään keskustelua, herättämään ajatuksia siitä, että emme ole vastuussa vain omistamme, vaan myös sairaista / vanhuksista /pienimmistä ketä ei ehkä voida rokottaa.

Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle!<3

LUE MYÖS

VINKKEJÄ VAUVAN KANSSA LENTÄMISEEN

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

SYNNYTYSTARINA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM