Kaupallinen yhteistyö Poster Storen kanssa

Kenelle muulle iske sisustus kuume, kun kevät lähenee? Muistan aina lapsuudestani kuinka äitini muutti kotimme sistusta vuodenaikojen mukaan. Kevät ja joulunaika ovat aina olleet ehdottamasti lemppareitani ja ovat edelleen. Kesän loppuessa sisustukseen tulee paljon valoja ja kynttilöitä. Joulun jälkeen päivien pidentyessä taas sisustusvalot saavat kyytiä ja sistuksessa näkyy paljon enemmän kasveja.

Vaikka puhunkin nyt muutoksista sisustuksessa, niin en suinkaan tarkoita uusia huonekaluja ja koko kämpän uuteen kuntoon laittamista neljää kertaa vuodessa. Sen sijaan pienilläkin jutuilla saa ihanasti uutta ilmettä kotiin. Tuoreet kukat ja kauniit taulut ovat olleet ehdottomasti sen tämän kevään juttu. Tilasimme ihanan keväiset julisteet Poster Storelta. Poster Store oli meille muuten täysin uusi tuttavuus.
Poster Store on ihan täydellinen valinta, sillä sieltä pystyt tilaamaan niin julisteet kuin kehyksetkin, joten sinun ei tarvitse lähteä erikseen metsästämään sopivia kehyksia löytämiisi julisteisiin. Toki sieltä pystyt tilaamaan myös pelkän julisteen tai pelkät kehykset, mikäli sinulla on jo valmiina kaunis kuva tai kauniit kehykset. Poster Storelta saa itse räätälöityä itselleen juuri sopivan näköiset ja kokoiset taulut, siksi se oli meille täydellinen valinta!

Poster Storelta löytyy suuri valikoima erilaisia julisteita, niin luontoaiheisia kuin arkkitehtuurisiakin, niin tekstijulisteita kuin graafisia julisteita. niin aikuisten kuin lastenkin julisteita.
Nyt meillä on teille ihan huikea juttu näin kevääksi. Nimittäin koodilla  FITFUNFAM30 saatte – 30% alennusta tilauksestasi Poster Storelta (ei koske Selection- julisteita tai kehyksiä). Koodi on voimassa 26.5 asti. Jos siis sinäkin rakastat sisustamista ja kauniita kuvia, niin kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä alekoodi ja tutustua Poster Storen valikoimaan.”

Mikään ei kestä ikuisesti, vaikka joskus sen toivoisikin kestävän. Vauva-aika on kulunut jokaisella kerralla aivan liian nopeasti ja yhtä nopeasti tuntuu kuluvan tämä pikkulapsiaikakin. Meistä varmasti moni muistaa niitä hetkiä, kun makoili itse lapsena siinä äidin ja iskän vieressä ja kerta toisensa jälkeen ne päivitteli, miten aika muka kuluu niin nopeesti ja miten niiden “vauva on jo näin iso”. Lapsena sitä eli niin hetkessä ja vaan unelmoitti siitä, miten jonain päivänä sais itsekin olla äiti ja siihen johonkin päivään tuntui olevan ihan loputtoman kauan aikaa. Olin ihan varma, että maailman loppukin tulee varmasti ennen sitä kuin minä saisin kokea äitiyden ihanuuden. Siihen tuntui olevan niin pitkä aika ja silloin se oma elämä, mitä oli ehtinyt sen about kymmenen vuotta elämään tuntui jo tosi pitkältä ajalta. Siihen vielä about saman verran lisää ennen kuin äidiksi tuleminen olisi edes harkintalistalla, niin tuntuihan se nyt tuhottoman pitkältä ajalta, eikä sillä hetkellä tuntunut siltä “miten aika menee niin nopeesti.” Muksuna yks kouluviikkokin tuntui kestävän joku puoli vuosituhatta kuin viikonloppu taas kesti sen puoli sekuntia. Lapsena jotenkin ajankulu tuntui niin erilaiselta eikä niitä aikuisten ihmettelyjä ymmärtänyt, jotenkin se tuntui lähinnä vaan huvittavalta fraasilta. Nyt itse olen juuri se äiti, joka makoilee lasten kanssa lattialla ja päivittelee, miten mun vauvat ovat kasvaneet jo näin paljon. En voi käsittää miten just vasta sain mun ensimmäisen tyttären mun rinnalleni ja mietin, miten kreisiä on, että mulla on oma tytär. Nyt mulla on niitä kolme ja ensimmäinen aloittaa pian jo koulun, keskimmäinen on jo päiväkodissa ja kuopuskin opettelee kovaa vauhtia istumista. Missä mun kaikki vastasyntyneet kippurajalat on? Ensimmäisen kohdalla luuli eroahdistuksen kestävän loppuelämän ja sitähän jotkut mulle sanoivatkin, että älä pidä liikaa lasta sylissä, tottuu vielä siihen. Onnekseni minulla oli äiti, joka aina muistutti ettei lapsia voisi pitää liikaa sylissä ja kertoi kuinka nopeasti ne pienet kasvavatkaan.Pienet ovat pieniä vain niin pienen hetken. Liian nopeasti tulee se päivä, kun ne juoksevat sylistä pois, laajentavat reviriiään, haluavat olla ilman äitiä ja silloin haikeana muistelee niitä hetkiä, kun vessaankin mentiin yhdessä pikkutyyppi mukana. Nyt ymmärrän, mitä aikuiset aina tarkoittivat sillä, että aika kuluu niin äkkiä. Päivät saattavat tuntua joskus pitkiltä, mutta vuodet ovat sitäkin lyhyempiä. Nauti siis vauva-ajasta, nauti pikkulapsiajasta, naura kaatuneelle maitomukille tai maalatulle tapetille, nauti siitä kun pieni käärö ei halua olla sekuntiakaan pois sylistäsi, se kaikki on sellaista vain pienen hetken. Yhtenä päivänä se pieni käärö haluaakin sylin sijaan juosta temmeltää, maitolasit eivät enää kaadu ja yötkin nukutaan ilman heräämistä. Hienoa on varmasti sekin aika, mutta onhan tämä pikkulapsi aikakin ihan mieletöntä seikkailua päivästä toiseen. Olen niin kiitollinen näistä mineistä ja siitä, että olen saanut etuoikeuden olla juuri heidän äitinsä. Elämä on aika mieletöntä näiden tyyppien kanssa!

Ps. Oletko jo nähnyt meidän uusimman tube-videon?

Treenivaatteet saatu Starlinedancewearilta. Sieltä löytyy aivan ihanilla pirteillä printeillä varusteltuja treenikuteita!

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ OLEN ONNELLINEN

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

SYNNYTYSTARINA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Kaikki jotka tuntevat minut tietävät, että rakastan ikuistaa hetkiä, lastemme lapsuutta, vauva-aikaa, treffejä ja lähes kaikkea elämässä. Lähes jokainen taulumme seinillämme on muisto jostain hetkestä. Jos minulta kysyttäisiin, niin meidän koti olisi enemmän tai vähemmän tapetoitu rakkaiden ihmisten kuvilla. Onneksi on Dom, tuo järjen ääni, joka antaa minun laittaa kymmeniä kuvia seinille, mutta ei kuitenkaan kannusta minua peittämään ihan kokonaan seiniä kuvilla. Valokuvia ei vaan siis yksinkertaisesti voi olla liikaa. Ei vaan voi.  Ihana Lotta otti meistä muutama viiko sitten perhekuvia ja voi kuinka fiilistelin niistä jokaista. Ajoimme runsaan tunnin Tampereelle kuviin, joten ennen kuvaushetkeä lapset olivat istuneet paikoillaan jo jonkin aikaa. Energiaa siis riitti, kun pääsimme itse studiolle. Itse vähän jännitin, että mitä kuvauksista tulee, kun lapset ovat täynnä energiaa ja pysyvät nanosekunnin hyvällä tuurilla paikoillaan.  Mutta….Kuvaustilanne todellakin oli energiaa täynnä, mutta Lotta käänsi sen kaiken energian, sähläämisen ja säätämisen hyväksi jutuksi. Lapset saivat makoilla, kutitella toisiaan, hyppiä pomppia, halia ja riehua, niinkuin normaalistikin. Olen aivan supertyytyväinen valokuviin, koska niistä huokuu juuri sellainen meidän perheen tunnelma. Kuvat kertovat juuri siitä elämästä, mitä me tällä hetkellä eletään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on jatkuvalla syötöllä, mutta naurua on sitäkin enemmän. Lotta todellakin ikuisti elämäntilanteemme niin ihanasti valokuviin. Me ei missään nimessä haluta vanhoina katsella pönötyskuvia meistä, vaan muistoja, mitkä kertoo meidän oikeasta elämästä. Muistoja, jotka kertoo meidän lasten luonteenpiirteistä. Muistoja, joita katsellessa voi vielä vanhanakin palata muistoissaan niihin kauniisiin hetkiin. Muistoja, mitä me voidaan katsella jonain päivänä yhdessä meidän lasten lasten kanssa ja kertoa, miten heidänkään äidit ei aina ole olleet rauhallisimmasta päästä. 

(Tähän astiset kuvat ovat kaikki Lotan ottamia)

Mikäli etsit hyvää valokuvaajaa, niin annamme ison suosituksen Lotalle. Olipa sinulla yksi rauhallinen tai seitsemän vilkasta lasta, niin Lotta saa takuu varmasti otettua perheestänne juuri teidän näköisiä kuvia. Kuvia, mitä ei voi olla laittamatta seinälle!

Lotan sivuille pääset täältä!