Olen Instagramin Storyssa jo parin otteeseen kertonutkin raskaudenaikaisesta ongelmasta, nimittäin todella alhaisesta verenpaineesta. Jo parin viikon ajan aamupaineet ovat olleet about 85-95/45-60 ja se alkaa jo hieman tuntumaan. Eikä ne paineet päivisinkään kauheasti tuosta nouse. Positiivista on se, että paineet eivät ainakaan ole liian korkeat, mutta voisi ne ihan hieman tuosta kohota.raskaus ja matala verenpaineYleensä viimeisellä kolmanneksella verenpaineella on tapana kohota, mutta omalla kohdallani tämä on pieni haave vain. Tilannetta ei mitenkään helpota myöskään se, että menin googlailemaan, miten äidin alhainen verenpaine voi vaikuttaa myös sikiöön (älä tee samaa virhettä kuin minä). Dosentti Risto Kaaja HUS:n Naistenklinikalta on sanonut, että raskaana olevien ei tulisi automaattisesti välttää suolaa, vaan suolaa pitäisi käyttää raskauden aikana vähintään normaali määrä. Hän toteaa myös, että matalasta verenpaineesta kärsivän pitäisi lisäksi juoda paljon ja jonkin verran jopa lisätä suolan käyttöään, että verivolyymi pysyy riittäävän suurena.raskaus ja matala verenpaineItse teen melko vähäsuolaista ruokaa, koska taloudessamme asustaa myös pikkuihmisiä, jotka syövät samaa ruokaa kanssamme. Olen myös hyvin tottunut vähäsuolaiseen ruokaan, joten suolainen ruoka ei maistu mielestäni edes hyvälle. Nyt olen kuitenkin yrittänyt lisätä omaa suolan käyttöäni ja pistää jopa aamupuuroon ripauksen suolaa sekä juomaveteeni. Ainakaan vielä näillä ei ole ollut kauheasti vaikutusta verenpaineen nousuun, mutta toivottavasti pikkuhiljaa verenpaine alkaisi edes hieman kohoamaan.raskaus ja matala verenpaine

Kaikki vinkit otetaan vastaan kuinka nostaa verenpainetta?

LUE MYÖS

MIKSI EN TEHNYT JOULUSTAMME POSTAUSTA

FLUNSSA TAI VERISYÖPÄ

VAUVOJEN SIUNAUSTILAISUUS

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

PAINONNOUSU RASKAUSAIKANA

ROMANTTINEN YÖ

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

VAUVAN NIMI

MITES SE IMETYS? EI AINAKAAN NIINKUIN KUVITTELIN.

SYNNYTYSTARINA

MITEN VAUVA MUUTTAA PARISUHDETTA

SISKOSTEN ENSITAPAAMINEN

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Alkukeväästä saimme aivan ihanan maton kotiimme, Sukhi-maton. Sukhi niminen yritys valmistaa mattoja, käsintehtyjä mattoja, joten jokainen matto on uniikki. Matot valmistetaan Marokossa, Turkissa, Intiassa sekä Nepalissa, missä aivan mielettömän taitavat käsityöläiset itse tekevät matot aidoista luonnonmateriaaleista. Maton mukana oli etiketti, mihin oli kirjoitettu maton tekijän etu- sekä sukunimi. Tuntui aika spessulta pitää mattoa käsissäni, minkä tiesin toisen ihmisen ihan itse tehneen minua varten. Tuntui niin kiitolliselta, että toinen ihminen on uhrannut aikaansa ja valmistanut minun olohuoneeseeni ilokseni maton. Tiesitkö muuten, että Sukhi on nepalia ja tarkoittaa onnellista. Onnelliseksi matto kyllä minut tekikin.sukhi- mattoSen  lisäksi, että Sukhin matot ovat aivan ihania, niin fiilistelen myös heidän yrityksensä arvoja. Sukhi yritykselle on äärimmäisen tärkeää työntekijöidensä hyvinvointi ja he ovatkin tekemisissä suoraan maton valmistajien kanssa. Jokaisella matontekijällä on kunnolliset työolosuhteet sekä hyvä palkka. Käsityöläiset voivat halutessaan työskennellä myös kotoa käsin ja huolehtia samalla esimerkiksi lapsistaan. Matontekijöille maksetaan n.2-3 kertaa enemmän palkkaa kuin alueen keskiansio on. Näin moni vanhempi pystyy mahdollistamaan myös lapsilleen hyvän tulevaisuuden sekä koulutuksen. Sain yhteistyössä Sukhin kanssa valita meille yhden maton. Dom harvoin on kiinnostunut mattohankinnoista, mutta tällä kertaa hänelläkin oli sanansa sanottavana. Hän fiilisteli Nepalilaista huopapallo-mattoa, mihin itsekin kyllä ihastuin täysin. Maton saavuttua tajusin, että Dom ei ollut ollutkaan niin kiinnostunut miltä matto olohuoneen lattiallamme näyttää, vaan hän oli kiinnostunut käyttämään mattoa valokuvauksissaan. Matto on siis ilostuttanut meitä niin olohuoneessa kuin valokuvissakin.

sukhi- mattoSukhin matto-valikoima on todella laaja, joten sieltä löytyy varmasti jokaiseen makuun jotakin. Etsitpä sitten villa-, huopa-, tai patchwork tilkkumattoja, niin Sukhimatoilta lötyy. Mikäli perinteinen paimentolaistyyli kiehtoo sinua, niin Beni Quoarain matot ovat varmasti paras valinta. Maton voi myös räätälöidä itselleen valitsemalla värillä, mallilla, koolla ja kuviolla. Sukhilta löytyy myös ilmainen suunnittelupalvelu, mikäli tarvitset apua. sukhi- mattoHuomioithan, että matot valmistetaan tilaustyönä, joten varastosta ei löydy jo valmiita kappaleita. Tästä syystä toimitusaika matoista riippuen on n.4-12 viikkoa. Muutaman viikon odottaminen on kuitenkin sen arvoista, sillä matot ovat aivan ihania ja uniikkeja. Kunhan meillä pikkuvauva-ajat alkavat olemaan takanapäin ja nuorimmat piirtävät tusseilla ainoastaan paperille, niin meille lähtee aivan varmasti toinenkin Sukhi-matto tilaukseen.

Mitä mieltä olen kotisynnytyksestä? Pidänkö kotisynnytystä vaihtoehtona? Tämä on itseasiassa ensimmäinen kerta, että olen ihan tosissani miettinyt kotisynnytystä. En siksi, että haluaisin synnyttää kotona, vaan siksi, että pelkään synnyttäväni kotona. Soittaessasi synnärille useimmiten kätilöt toteavat, että ole kotona niin kauan kunnes et yksinkertaisesti enää pärjää siellä. Jos olisin Estellan synnytyksessä ollut siihen asti kotona, niin tyttö olisi syntynyt eteiseen tai pihaamme. Ihan pari minuuttia ennen kuin neiti oli ulkona minusta oikeasti tuntui etten enää pärjää. Muuten Estellan synnytys oli paljolti vaan venailua ja chillailua. Supistuksia tuli ehkä viiden minuutin välein eivätkä ne todellakaan olleet superpahoja, vaan niitä samanlaisia kuin aiempinakin päivinä.kotisynnytysEstellan kohdalla lähdimme ainoastaan tsekkamaan tilannetta varmuuden vuoksi, mutta samanlaisia supistuksia oli tullut monena muunakin päivänä. Yhtä hyvin se kerta olisi saattanut olla se kerta, kun ei jaksa taas kerran käydä sairaalalla turhaan ja vauva olisi ihan oikeasti syntynyt kotiin. Tuon päivän supistukset eivät juurikaan eronneet aiemmista, jos viimeistä muutamaa minuuttia ei lasketa.

Meiltä on matkaa sairaalalle vain kymmenisen minuuttia, joten riski siihen etten sinne ehtisi on kai melko pieni. Meillä on kuitenkin kaksi isompaa lasta täällä kotosalla, joten ihan heti ei matkaan lähdetä, vaan ensin odotetaan isovanhemmat meille tai viedään lapset isovanhemmille. Voihan sitä hätätapauksessa ottaa lapset mukaankin ja vanhempani hakevat heidät sitten sairaalalta, mutta ei se lähtö lastenkaan kanssa ihan minuutissa tapahdu. kotisynnytysOlen siis melko varma, että tälläkin kertaa tulen ravaamaan kymmenen kertaa turhaan synnärillä, koska luulen synnytyksen käynnistyneen tai sitten otan riskin ja odotan kotona, kunnes olen aivan varma synnytyksen käynnissä olemisesta. Valitsen mielummin ensimmäisen vaihtoehdon.

Kotona synnyttäminen ihan oikeasti pelottaa minua enkä pidä sitä edes vaihtoehtona. Jos joku voisi luvata minulle, että kaikki menee varmasti hyvin, niin silloin kotisynnytys olisi todellakin varteen otettava vaihtoehto, mutta näin ei kuitenkaan ole. Valitettavasti on aina olemassa riski, että kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan ja tällöin minusta tuntuu turvallisemmalta kaikkien kannalta olla lähellä apua. Suomessa sairaaloissa on ammattitaitoinen henkilökunta ja minusta yksinkertaisesti tuntuu turvalliselta ajatukselta saattaa hauras ihmisen alku maailmaan ammattilaisten avustamana. Sairaala ei ole minulle missään määrin pelottava paikka, vaan paikka, missä ihmisiä autetaan. Pelkäisin varmasti kotona synnyttämistä huomattavasti enemmän ja olisin todella stressaantunut. Minä olen aivan äärimmäisen kiitollinen siitä, että Suomessamme meillä jokaisella on mahdollisuus synnyttää sairaalassa hoitohenkilökunnan avustamana.  kotisynnytysEn missään nimessä sano, että kotisynnytys olisi automaattisesti huono asia. Sanon ainoastaan omasta puolestani, että itse en halua synnyttää kotona, koska koen rauhoittavammaksi ja turvallisemmaksi paikaksi sairaalan. Estellan synnytyksessä synnytyssalikin muistutti enemmän hotellia kuin sairaalaa ja kaikki sujui niin nopeasti, että eihän sillä paikalla oikeastaan väliä olisi ollutkaan. Kummankin tytön synnytyksessä minulla on ollut aivan superihanat kätilöt, joten kokemukseni sairaalasynnytyksistä ovat todella hyvät. Jos siis vain itse voin päättää, niin täältä tullaan synnäri syyskuussa!

Mekko House of Brandonilta

LUE MYÖS

MIKSI EN TEHNYT JOULUSTAMME POSTAUSTA

FLUNSSA TAI VERISYÖPÄ

VAUVOJEN SIUNAUSTILAISUUS

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

PAINONNOUSU RASKAUSAIKANA

ROMANTTINEN YÖ

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

VAUVAN NIMI

MITES SE IMETYS? EI AINAKAAN NIINKUIN KUVITTELIN.

SYNNYTYSTARINA

MITEN VAUVA MUUTTAA PARISUHDETTA

SISKOSTEN ENSITAPAAMINEN

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Miten vähentää mustasukkaisuutta pikkusisaruksen syntyessä?

Kun perheeseemme syntyy uusi tulokas, syntyy samalla myös uusi isosisko, uusi tuplaisosisko sekä uudet kolmen lapsen äiti ja iskä. Vauva tulee muuttamaan varmasti jokaisen meidän arkea enemmän tai vähemmän. Estellan syntyessä Amelie oli vain ja ainoastaan innoissaan pikkusiskostaan, eikä pienintäkään mustasukkaisuutta ollut havaittavissa. Amelie oli ylpeä isosisko, joka oli aivan supertarkka pikkusiskostaan ja oikeastaan Amelie on tätä vieläkin. Varmasti toiminnallamme on ollut hieman merkitystä sille ettei Amelie kokenut siskon tuloa rankkana asiana, mutta suuri merkitys oli ihan varmasti myös hänen iällään. Amelie oli jo neljä vuotias tullessaan isosiskoksi ja olimme puhuneet pikkusiskosta todella paljon. Amelie tiesi, että pikkusiskokin kaipaa huomiota, mutta pikkusisko ei ole yhtään rakkaampi kuin hän. Kumpikin tasan yhtä rakkaita ja tärkeitä meille.miten vähentää mustasukkaisuuttaEstellan syntyessä satsasimme myös paljon siihen, että siskon syntymä oli myös Amelielle mukava juttu. Amelie pääsi heti katsomaan siskoaan ja pitämään häntä sylissä. Amelie oli ostanut siskolleen lahjan, minkä hän sai tuoda juuri syntyneelle pikkukirpulle. Sairaalassa vierailun jälkeen Amelie pääsi tekemään kaikkea spessua ja hän sai paljon extrahuomiota. Kun kotiuduimme vauvan kanssa ja luonnollisesti minä olin hyvin kiinni vauvassa, niin Dom ja Amelie kävivät kahdestaan kaupungilla, puistoissa, uimassa ja vaikka mitä. Amelie on alusta asti ollut innokas pikkusiskon hoitaja ja hän on saanut osallistua aina vauvan hoitoon. Edelleen Amelie huolehtii mielellään pikkusiskostaan ja pitää hänestä huolta. miten vähentää mustasukkaisuuttaEstella on kuitenkin huomattavasti Amelieta nuorempi tullessaan isosiskoksi ja hieman jännittää, miten hän uuteen rooliinsa reagoi. Estellan kanssa emme ole pystyneet samalla tavalla pikkusiskosta keskustelemaan. Toki Estella on nähnyt vatsani kasvavan ja saanut potkustakin selkäänsä, mihin neiti totesi:” hyi, että!”. Olemme näyttäneet Estellalle kuvia hänen ja Amelie raskausajasta ja yrittäneet selittää, että sieltä isosta massusta tuli sitten vauva, mutta en ole ollenkaan varma kuinka paljon hän oikeasti puheistamme on ymmärtänyt.

Estellakin tykkää paljon nukkevauvojen hoitamisesta, mutta elävä vauva, joka “varastaa” äidin huomiota on varmasti täysin eri asia. Olemme pohtineet paljon, miten vähentää mustasukkaisuutta pikkusisaruksen synnyttyä ja luulen, että yritämme toimia melko samalla tavalla kuin viime kerrallakin. Tärkeintä varmasti on, että Estellakin tietää alusta asti, että kaikki kolme tyttöä ovat yhtä rakkaat meille kummallekin, vaikka pikkusisko vaatiikin äidin huomiota aika paljon varsinkin alussa. Uskon, että on myös todella tärkeää, että tytöille tehdään pikkusiskon syntymästä myös spessujuttu heille. Heillä on tärkeä rooli ja heidät on luvattu heti vauvan syntymän jälkeen hakea sairaalaan pikkusiskoa katsomaan. Sinä päivänä ajattelimme myös viedä tytöt ulos syömään uuden pikkusisaruksen syntymän kunniaksi sekä ehkä tehdä heidän kanssaan jotain muutakin spessua. miten vähentää mustasukkaisuutta

Kotiuduttuamme vauvan kanssa yritän antaa kummallekin tytölle myös aikaani ja tällöin Dom voi olla vauvan kanssa. Amelie ja Estella ovat kummatkin myös vielä pieniä ja tarvitsevat sitä äidin laatuaikaa ihan yhtälailla. Uskon kuitenkin, että kaikki menee ihan hyvin ja pienempikin varmasti tottuu uuteen tulokkaaseen. Tämä pieni vatsassani majaileva prinsessa pääsee ihan huippu sisarustiimiin, joten hänellä on ainakin asiat paremmin kuin hyvin.

LUE MYÖS

MIKSI EN TEHNYT JOULUSTAMME POSTAUSTA

FLUNSSA TAI VERISYÖPÄ

VAUVOJEN SIUNAUSTILAISUUS

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

PAINONNOUSU RASKAUSAIKANA

ROMANTTINEN YÖ

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

VAUVAN NIMI

MITES SE IMETYS? EI AINAKAAN NIINKUIN KUVITTELIN.

SYNNYTYSTARINA

MITEN VAUVA MUUTTAA PARISUHDETTA

SISKOSTEN ENSITAPAAMINEN

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Synnytystoivelista on se, mikä minulta puuttunut kahdella edellisellä kerralla. En toki sitä ole kummallakaan aiemmalla kerralla kaivannut, koska asiat ovat sujuneet todella nopeasti ja hyvin. Synnytyksen kulusta ei ikinä kuitenkaan tiedä, joten tällä kertaa ajattelin valmistautua vähän paremmin ja tehdä synnytystoivelistan.

Synnytystoivelista on ikäänkuin muistilista hoitavalle kätilölle tai lääkärille toiveistani. Tottakai vauvan sekä itseni vointi on tärkeämpi ja he toimivat tavalla, minkä parhaaksi näkevät. Usein synnytyksissä kuitenkin pystytään toimimaan äidin toivomalla tavalla, mutta tietenkin vauvan tai äidin terveyden ollessa vaarassa toimitaan juuri niinkuin parhaaksi nähdään.synnytystoivelista

Synnytystoivelista

Kivunlievitys

Kivunlievitystä olen tällä kertaa miettinyt todella paljon. Synnytykseni ovat olleet hurjan nopeita ja toisaalta toivoisin tämänkin olevan, mutta mielellään ei enää Estellan synnytystä nopeampi tai kivunlievityksistä on edes turha uneksia. Toisaalta, jos synnytys on nopea, niin mihin sitä kivunlievitystä edes tarvitsee? Dom tässä joku kerta totesi, että eihän edes Estellan synnytyksessä tajunnut, että nyt synnytys ihan oikeasti on käynnissä, ennen kuin tyttö olikin jo melkein maailmassa. Aiemmissa synnytyksissäni olen saanut spinaalipuudutukset, mutta tokalla kerralla puudute ei kuulemma ehtinyt vaikuttaa ennen kuin pieni Estella oli jo ensi parkaisunsa parkaissut. Käytännössä siis vain kerran spinaalipuudutuksesta on ollut hyötyä, mutta psyykkisesti siitä oli hyötyä toisellakin kerralla, heh. Kummallakin kerralla olen myös vetänyt ilokaasua siihen asti, että olen vain maannut hiljaa ja ollut kykenemätön minkäänlaiseen kommunikaatioon, olen todennut sen todella hyväksi. Ilokaasu tulee siis varmasti olemaan yksi kivunlievitys keino synnytyksessäni ja tällä hetkellä ehkä toivon, että lääkkeellisistä kivunlievityksistä se ainoa.

Ilokaasun lisäksi toivon pääseväni kylpyyn niin pitkäksi aikaa, kunnes minulla itselläni tulee olo, että haluan pois. Viime kerrallakin olin kylvyssä jonkun aikaa ja vain muutama minuutti ennen neidin syntymää itse halusin pois makaamaan sängylle. Oikeastaan minulla oli koko synnytyksen ajan olo, että minä tein mitä mikä tuntui hyvältä ja niin toivon mahdollisimman paljon menevän tässäkin synnytyksessä.

synnytystoivelista

Ei käynnistystä

Toivon todella paljon, että synnytystäni ei tarvitse käynnistää. Minulla on kokemusta niin käynnistetystä kuin luonnollisesti käyntiin lähteneestäkin ja voi että, kuinka paljon iisimpi jälkimmäinen kokemus oli. Toki lähes aina käynnistykseen on jokin lääketieteellinen syy, joten sinänsä toiveillani tämän asian suhteen tuskin on väliä.

Ei ylimääräisiä toimenpiteitä

En mielelläni haluaisi episiotomiaa, koska kaksi aiempaakin ovat tulleet hyvin ulos ilman epparia tai repeämiä. Mikäli episiotomia joudutaan tekemään, niin toivoisin siitä keskusteltavan kanssani. Toki hätätilanteissa toimitaan nopeasti ilman lupien pyytämistä. Toivon myös, että synnytystä ei vauhditeta oksitosiinitipalla. En myöskään haluaisi saada oksitosiinia vauvan syntymisen jälkeen istukan syntymisen nopeuttamiseksi. Scalp-anturit sekä KTG-käyrät saavat tietenkin seurata vauvan hyvinvointia koko synnytyksen ajan.synnytystoivelista

Synnytysasento

Miksi lähteä nyt soloilemaan, kun hyväksi havaittu asento on jo löytynyt. Aiemmissa synnytyksissä olen synnyttänyt puoli-istuvassa asennossa ja näin ajattelin tälläkin kertaa. Itselleni asento tuntuu jo tutulta ja turvalliselta.

Eväät

Aiemmissa synnytyksissä ei minulla ole ollut mitään evästä mukana, eikä minulla olisi kyllä ollut aikaa syödäkään. Synnytyksistä ei kuitenkaan ikinä tiedä, joten varmuuden vuoksi jotain pientä snäkäriä ajattelin ottaa matkaan. Onhan se mukava syödä vaikka suklaata muutama rivi (tai levy), jos synnytys kestää parikymmentä tuntia.

Synnytyksen jälkeinen aika

Kenenpä ykköstoiveena nyt ei olisi saada vauvaa heti rinnalle. Se hetki on niin uskomaton, kun rankan suorituksen jälkeen rinnallesi nostetaan pieni kultaakin kalliimpi aarre. Tottakai siis toivon, että synnytyksessä kaikki menee hyvin ja vauva olisi tarpeeksi hyvävointinen olemaan kanssani heti ensihetkistä lähtien. Toivon myös, että istukan annettaan sykkiä loppuun asti ja kylvettää ei tarvitsisi samantien, vaan voisimme rauhassa tutustua pikkuiseen ilman ylimääräistä sählinkiä. Mitä istukkaan tulee, niin ei minulla ole minkäänlaista tarvetta nähdä sitä ja en todellakaan aio kuskata sitä kotiin. Istukka saa lentää jäteastiaan ja minä katselen istukan sijaan mieluummin pientä tulokasta. Toivon, että imetys sujuu niinkuin edelliselläkin kerralla ja saisin rauhassa imettää ensimmäisen kerran vielä salissa.

 

LUE MYÖS

MIKSI EN TEHNYT JOULUSTAMME POSTAUSTA

FLUNSSA TAI VERISYÖPÄ

VAUVOJEN SIUNAUSTILAISUUS

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

PAINONNOUSU RASKAUSAIKANA

ROMANTTINEN YÖ

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

VAUVAN NIMI

MITES SE IMETYS? EI AINAKAAN NIINKUIN KUVITTELIN.

SYNNYTYSTARINA

MITEN VAUVA MUUTTAA PARISUHDETTA

SISKOSTEN ENSITAPAAMINEN

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Kirjoittelin lopputalvesta tänne, kuinka tarkoituksenamme on lähteä Gardalle viikoksi ja mennä siitä suoraan toiseksi viikoksi Domin sukulaisia tapaamaan vähän matkan päähän Itävallan Alpeille. Emme kuitenkaan reissua pysty tekemään, koska valitettavasti tuli yllättäviä ongelmia, mihin emme itse pysty vaikuttamaan. Kyllähän se harmitti meitä kaikkia, koska odotimme reissua ja varsinkin Itävallan sukulaisten näkemistä kovasti, mutta näillä nyt mennään eikä auta jäädä maahan makaamaan. Fakta siis on, että reissumme kutistui lähinnä kotimaanmatkailuun tai lyhyille ulkomaanreissuille. Surimme asiaa hetken, mutta päätimme, että tästä kesästä tulee ihan paras vastoinkäymisistä huolimatta ja sellainen tämä kesä on jo nyt ollut.Vaikka Garda-Itävalta-reissu peruuntuikin, niin on kesämme sisältänyt yllättävän paljon reissuja siitä huolimatta. Olemme olleet Tukholmassa pari päivää, viikon verran konffassa Jyväskylässä, päiväreissulla särkänniemessä ja muutamia pikkureissuja on vielä tulossa. Emme ole aiemmin juurikaan harrastaneet kotimaanmatkailua, joten nyt olisi ihan huippua kuulla kaikki siisteimmät mestat meidän Suomen maassa? Reissussa kulkee mukana myös meidän pikkuneidit, joten oltaisiin erityisesti kiinnostuneita kuulemaan kaikista niistä paikoista, missä lasten kanssa kannattaa käydä?Onhan se toki pakko vielä myöntää, että vaikka reissut ovat aina ihan huippuja, niin ollaanhan me nautittu aivan mielettömän paljon ihan vaan rennosti kotona olemisesta ja omasta isosta pihasta. Ollaan käyty tyttöjen kanssa päivisin uimassa ja illalla menty meidän mökille grillailemaan sekä hoitelemaan lampaita. Todellista kesä-elämää! Yllättävistä vastoinkäymisistä huolimatta tämä kesä on ollut ihana ja kukaan ei pysty estämään meitä nauttimasta myös meidän loppukesästä, vaikka reissulle ei saadakaan lähteä!

LUE MYÖS

VOIKO RAVITSEMUKSELLA MAXIMOIDA RASKAAKSI TULEMISTA?

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Instagramin Storyssa tuli mainittua pari vuotta takaisesta ottelusta pässin kanssa ja aika monta ihmistä mietitytti, miten ihmeessä näin pääsi tapahtumaan. Ehkä ihan ymmärrettävää, että ihmisiä kyseinen asia mietitytti, koska sairaanhenkilökuntakin oli hieman kummissaan tarinastani. Ajattelin nyt hieman avata tätä tilannetta enemmän…Odottaessani Estellaa viimeisillään menimme tuttuun tapaan mökillemme ja katsomaan meidän ikiomia pässejä. Pässit olivat aina aitauksessa mihin emme tietenkään Amelien kanssa menneet sisälle, koska tiedostimme riskin saada iskun sarvista. Amelien ihastellessa lampaita aidan läpi minä katselin samalla joelle päin ja yhtäkkiä huomasin portin olevan auki ja yhden pässeistä ulkona. Amelie oli huomaamattani avannut portin ja yksi pässeistä oli päässyt ulos. Pässi otti vauhtia ja oli pökkäämässä Amelieta, joten ainoa mitä ehdin tehdä oli nostaa Amelie lampaiden katoksen päälle istumaan turvaan. Itse en kerinnyt sinne kiivetä tai suojaamaan itseäni mitenkään.Pässi tuli siis kunnon vauhdilla sarvet edellä iskien suoraan vatsaani. Tämän jälkeen pässi peruutti ja otti uudelleen vauhtia iskeäkseen minua uudelleen. Amelie istui katoksen päällä ja itki, minä huusin apua minkä jaksoin, mutta rannasta ei kuulunut mökkiin sisälle, missä Dom oli sillä hetkellä. Pässin yrittäessä uutta iskua sain napattua tyyppiä sarvista ja siitä alkoi meidän pieni painimatsi, raskaana oleva nainen vastaan keskenkasvuinen pässi. Onneksi pässit eivät olleet vielä täysin täysikasvuisia, vaikka kokoa heillä jo olikin.Pidin pässin sarvista kiinni ja pässi yritti puskea minua. Apua-huutojen välistä yritin rauhoitella Amelieta, että kaikki on ihan hyvin ja ei ole mitään hätää. Painiottelun aikana kaaduin itse juottoastiaan ja sinne tippui myös puhelimeni. Aika pian tajusin, että ainoa vaihtoehto on nostaa tuo pässi takaisin aitaukseen tai homma ei lopu ikinä. Sain pässistä jotenkin otteen ja sain riuhdottua hänet takaisin aitaukseen aidan yli (portti oli liian kaukana, joten en pystynyt työntämään pässiä portista sisään).

Kun pässi oli takaisin aitauksessaan nappasin itkevän Amelien syliini ja menimme Domin luokse. Olin yltäpäältä mudassa, Amelie itki ja Dom meinasi saada sydänkohtauksen nähdessään meidät, että mitä on tapahtunut. Kerroin Domille tapahtuneista ja selitimme Amelielle pikaisesti, että kaikki on hyvin, mutta meidän tarvitsee käydä sairaalassa tsekkaamassa, että pikkusiskolla kaikki on hyvin.

Isäni saapui onneksi samoihin aikoihin mökillemme. Kerroimme isälleni tapahtuneet ja pyysin häntä käymään tsekkaamassa, että kyseinen pässikin voi ihan hyvin, koska en mitenkään kauniisti häntä laittanut takaisin aitaukseen. Supereläinrakas iskäni totesi vaan, että on nyt huolissaan ihan jostain muusta kuin pässistä ja, että hän ottaisi Amelien ja me voisimme lähteä heti kohti sairaalaa.

Lähdimme ajamaan suoraan sairaalaan emmekä käyneet edes vaihtamassa minulle kuivia vaatteita. Niinpä menin synnärille kengät ja vaatteet yltäpäältä kurassa. Synnärilläkin he olivat kyllä hieman ihmeissään tapahtuneista, mutta onneksi kaikki oli hyvin meidän pienellä Estellalla.

Tällä kertaa raskaus on ainakin tähän mennessä sujunut hieman seesteisimmissä merkeissä, vaikka pässejä ollaankin käyty lähes päivittäin taas kerran moikkaamassa. Kuvat ovat tästä raskaudesta, nimittäin aiemmista raskauksista ei kuvia juuri ole.

LUE MYÖS

VOIKO RAVITSEMUKSELLA MAXIMOIDA RASKAAKSI TULEMISTA?

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

erilaisia raskauskuviaMihin tämä aika oikeesti menee? Nyt ollaan jo raskausviikolla 29. Ihan uskomatonta, että käsillä viimeinen kolmannes. Tämä raskausaika on ehdottomasti mennyt nopeampaa vauhtia kuin kaksi edellistä. Eilen viimeksi Domille sanoin, että aina aikaisemmin olen toivonut lasketunajan tulevan nopeasti, mutta tällä kertaa minulla ei ole mikään kiire synnyttämään (älkääkä vaan muistuttako mua viimeisillä viikoilla, kuinka olen sanonut ettei minulla ole mikään kiire synnyttämään). Tässä raskaudessa on ehkä jopa hieman haikea fiilis siitä, että tämä on luultavasti viimeinen kerta, kun olen raskaana. Kaikista liitoskivuista huolimatta sitä haluaa nauttia jokaisesta hetkestä, koska en luultavimmin enää tämän jälkeen tule tuntemaan potkuja vatsassani tai ihmettelemään kasvavaa vyötärönympärystäni.erilaisia raskauskuviaNeuvolassa kaikki oli jälleen kerran hyvin. Verenpaineet ovat olleet hieman matalalla kotona mitattaessa 80-90/45-60 , mutta pystyssä ollaan siitä huolimatta pysytty. Supistuksia on jälleen kerran tullut jo totuttuun tapaan melko tiheään tahtiin ja myös kivuliaita, mutta sekin taitaa olla mulle vain ominaista raskauksissa. Aiemmat raskauteni ovat kuitenkin supisteluista huolimatta menneet täysille viikoille, joten tällä kertaa en ole enää supistuksista niin paljon stressannut. Minulla nyt vaan sattuu olemaan supistusherkkäkohtu. Kutinan takia jouduin  käymään verikokeissa, mutta toivotaan että nekin arvot ovat ihan ok, eikä kyse ole raskaushepatoosista.erilaisia raskauskuviaMuutenkin raskausaika on mennyt alkukankeuksien jälkeen semi helposti ja täytyy kyllä olla vaan superkiitollinen siitä. Tämä on myös ensimmäinen raskaus, missä raskausvatsaanikin on tullut kuvattua ahkerasti. Onhan se ihan hauska katsella myöhemmin kuvia ja nähdä vatsan kasvua. Itse asiassa melkein harmittaa, ettei jokaisesta raskaudesta minulla ole kunnon valokuvia muistona. Jos jotain suosittelen, niin käymään kunnon valokuvaajalla ikuistamassa raskausmahan, sitä kun ei saman lapsen kanssa saa enää takaisin. 

Instagramissa tulee myös päivittäin päiviteltyä kuulumisiamme vähintään Storyn puolelle, joten jos meidän kuulumiset kiinnostaa, niin käy ihmeessä seuraamassa meitä.

Ps. Mikäli etsit valokuvaajaa, niin kannattaa tsekata Domin uudet sivut 😉

LUE MYÖS

VOIKO RAVITSEMUKSELLA MAXIMOIDA RASKAAKSI TULEMISTA?

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Viikko sitten vietettiin koko päivä Särkänniemessä nauttien kauniista säästä, hurjista laitteista ja hyvistä vohveleista. Kumpikin Domin kanssa olemme muksuina rakastaneet huvipuistoja, joten on ollut täysin selvää, että haluamme suoda myös lapsillemme samoja kokemuksia. Onhan se mahtava fiilis, kun jonottaessa jo mahassa tuntuu, koska ei tiedä kuinka hurja laite on ja laitteessa sitä yrittää esittää coolia, vaikka pissat meinaa tulla housuihin. Samalla jännittävää, pelottavaa sekä hullun hauskaa.Saimme mukaan reissulle myös vanhempani, mikä helpotti huomattavasti. Dom juoksi Amelien kanssa laitteesta toiseen ja Amelie kerkesikin käydä kaikki alle 140 senttisille suunnatut laitteet läpi. Olin ehkä vähän yllättynyt miten hurjapäitä meidän kummatkin tytöt olivat. Amelie kävi sellaisissakin laitteissa, mihin itse en olisi uskaltanut mennä. Nyt oli raskaus hyvänä tekosyynä, niin ei tarvinnut myöntää pelkäävänsä, heh. Estella puolestaan kävi myös kaikki laitteet, missä hänellä pituus riitti ja mitä hurjempi laite oli, niin sitä parempi. Dom ja tyttöjen isovanhemmat menivät koko päivän tyttöjen perässä laitteesta seuraavaan ja itseasiassa olikin hyvä, että aikuisia oli useampi, niin kummatkin saivat rauhassa kierrellä omia laitteita aikuiset mukanaan. Nimittäin itse yritin mennä Estellan kanssa yhteen laitteeseen, mutta ympärysmittani takia minua pyydettiin poistumaan laitteesta. Eihän se turvakaari yksinkertaisesti mennyt kiinni lähellekään.Domille tämä oli ensimmäinen kerta Suomen huvipuistossa ja hän fiilisteli moniakin asioita verrattuna muiden maiden (mm. Italian ja Saksan) huvipuistoihin. Ensinnäkin kärryt lapsille ja eväille! Olen pitänyt ihan itsestäänselvyytenä, että meidän huvipuistoista löytyy perässä vedettävät kärryt koko päiväksi lainaan, mutta ei kaikissa huvipuistoissa ole näin. Kärryt helpottavat huomattavasti, koska sinne pystyy lastamaan kaikki päivän tavarat ja toki välillä kävellessä paikasta toiseen kärryissä istui myös lapset keräten voimiaan. Myös vessoja oli joka puolella ja ne olivat todella siistejä. Kolmas asia, mitä  fiilistelimme Domin kanssa oli laitteet. Särkänniemestä löytyi laitteita niin pienille kuin suurillekin hurjapäille. Meidän Estella oli vielä alta 100 senttinen, mutta hänellekin oli jo vaikka mitä laitteita. Dom puolestaan vertasi laitteita muiden maiden huvipuistojen laitteisiin ja hän totesi monta kertaa, että vaikka laitteita särkänniemessä oli vähemmän, niin laatu kyllä korvasi määrän. Laitteet olivat myös laitettu loogisesti vierekkäin ajatellen tiettyjä ikäryhmiä. Pienten lasten laitteet olivat yhdessä paikassa ja hurjemmat laitteet yhdessä paikassa, ei siis tarvinnut aina kävellä koko aluetta läpi halutessasi seuraavaan laitteeseen.Särkänniemen yksi iso plus varsinkin pikkulapsiperheille on Koiramäki. Meillä tytöt olivat niin innoissaan laitteista, että eivät malttaneet  jäädä ihailemaan eläimiä, mutta hieman rauhallisempien tai nuorempien lapsien kanssa paikka on ihan mahtava. Päivä kului aivan supernopeasti ja olimme alueella koko aukioloajan. Kotimatkalla Dom ja Amelie alkoivat jo suunnitella seuraavaa huvipuistoreissua tälle kesällä. Päivä siis oli todella onnistunut. 

LUE MYÖS

VOIKO RAVITSEMUKSELLA MAXIMOIDA RASKAAKSI TULEMISTA?

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Olen ollut äitinä pian kuusi kesää ja yhtä monta kesää olen ollut laittamatta aurinkorasvaa jälkikasvulleni. Siitä huolimatta lapsemme eivät ole milloinkaan palaneet ja olen aina suojannut hyvin heidän ihonsa auringolta. Aurinkorasva voi estää palamisen, mutta se ei estä uv-säteilyn pääsemistä iholle. Liian usein aurinkorasvoilla pitkitetään auringossaoloaikaa, vaikka tosiasiassa aurinkorasva ei suojaa ihoa täysin. Kun aurinkorasvan kuvitellaan suojaavan ihoa saattaa unohtua ne tärkeimmät suojat ihon suojaamisen kannalta. Kun aurinkorasva estää ihoa palamasta saatetaan suorassa auringonpaisteessa oleilla tuntitolkulla. Miksi siis suojaisin lasteni herkkää ihoa kemikaaleilla, mitkä eivät edes suojaa täysin ihoa, kun on parempiakin keinoja pitää heidän ihosta hyvää huolta.

Paras tapa suojautua auringolta on tietenkin lukittautua sisälle jokaiseksi aurinkoiseksi päiväksi ja mennä ulos rankka sateen aikana, kun taivas on täynnä tummia pilviä. Kesä on kuitenkin Suomessa aivan liian lyhyt tuhlataksemme kauniita aurinkoisia päiviä sisällä olemiseen, joten tätä suojautumiskeinoa aurinkoa vastaan ainakaan meillä ei todellakaan käytetä. Toiseksi paras suojakeino UV-säteilyä vastaan on vaatetus. Väljä vaate on parempi kuin ihonmyötäinen ja tumma tai värikäs vaate parempi kuin vaalea. Lapsille on nykyään myös saatavilla pitkähihaisia UV-uimapukuja ja rantavaatteita, mitkä ovat olleet ainakin meidän kesäpäivien pelastus.Meidän perheessä lapsilla on joka kesä olleet käytössä UV-uikkarit, mitkä ollaan todettu ihan superhyviksi. UV-uikkarit ja kunnon hattu ovat estäneet lastemme ihoa saamasta liikaa aurinkoa ja olemme kuitenkin voineet nauttia kesästä rannalla. Varsinkin ulkomailla ollessamme UV-uikkarit ovat olleet ihan must-juttu ja en voisi kuvitellakaan reissua tai kesää ilman niitä. Ei tarvitse jatkuvasti stressata ettei tytöt polta itseään eikä tarvitse uittaa heitä päästä varpaisiin aurinkorasvassa. Tänä vuonna yhteistyössä Kiddexin kanssa saimme aivan ihanat UV-vaatteet tytöille.  Stonzin UV-vaatteiden suojaustaso on 50UPF ja se on saavutettu täysin kemikaalittomasti. Vaatteissa olevat kuviot on kudottu tuotteeseen, mikä estää kuvan haalenemisen tai irtoamisen. Kangas on kosteutta poistava, joten se kuivuu nopeasti. Tuotteiden valmistuksessa on käytetty Thermocline-materiaalia, mikä tekee vaatteesta myös todella hengittävän. Olemme olleet näihin UV-vaatteisiin todella tyytyväisiä ja ulkonäkökin miellytti niin tyttöjen kuin äidinkin silmää. On niin rentoa lähteä rannalle, kun koko ajan ei tarvitse stressata auringon haittavaikutuksista lasten iholla. A-T Lastenturvasta löydät laajan valikoiman erilaisia STONZ:n UV-vaatteita.