Vanhemmuus on ihan hullun siistiä, vaikka yövalvomiset saattavatkin tuntua välillä vähän vähemmän siisteiltä . On hienoa, että nykyään puhutaan paljon äitien väsymyksestä ja uskalletaan sanoa ääneen elämän olevan välillä myös rankkaa. Sitähän se elämä on ylä- ja alamäkeä vuorotellen ja toivon mukaan hyvässä tasapainossa. Monen äidin kanssa on tullut keskusteltua asiasta, kuinka on suorastaan suotavaa puhua äitiydestä negatiiviseen sävyyn ihan vain solidaarisuuden nimissä, niitä kohtaan joilla on rankkaa. Varmasti jokainen äiti on kokenut sen hetken kun on meinannut hermot mennä tai, niinkuin allekirjoittaneella, jolla hermot ei meinannut mennä, vaan meni ja tartti hetkeksi mennä makuuhuoneeseen ihan yksin ja laskea kymmeneen. Mutta kuitenkin nuo hetket ovat monilla äideillä hyvin pieniä ja ohikiitäviä, niiden rakkauden, naurun, lämmön ja läheisyyden rinnalla. On hienoa, että uskalletaan puhua rankoistakin hetkistä ja huonoista öistä, mutta unohdetaanko me liian usein ne hyvät hetket? Onko lupa sanoa ääneen, että ihan oikeasti nautin äitiydestä ja lasteni kanssa olemisesta? Voinko myöntää ja kertoa ääneen ikävöiväni tyttöjä opiskelupäivinäni? Voinko sanoa, että uskon tämän hetkisen elämäni olevan yksi elämäni parhaista ajanjaksoista?

Lapset ovat pieniä vain hetken, vain hetken 1-vuotias roikkuu jalassani kiinni kuin takiainen. Kohta hän viilettää jo kovaa vauhtia niin kuin siskonsa. Vain hetken pian 5-vuotias Amelie pyytää lukemaan sadatta kertaa samaa kirjaa, sillä kohta hän osaa jo itse lukea. Lapset ovat pieniä vain pienen hetken, liian pienen hetken. Vaikka välillä varmasti itse kullakin on rankkoja hetkiä, niin eihän vaan unohdeta niitä hyviä hetkiä ohikiitävien rankkojen hetkien alle. ps. Kaikille joita on harmittanut, ettei Itävallan reissustamme ole tullut enempää kuvia, niin kannattaa seurata meitä instagramissa _fitfunfamily_ . Varsinkin mystoryssa on paljon videoita meidän reissaamisesta!

—- English —-

It’s great that there’s a lot of talk about mothers’ exhaustion nowadays and people are more open to admit to sometimes having struggles in life. That’s what it’s all about, after all, having uphills and downhills, hopefully in a good balance.

Many other moms and I have talked about this matter of people talking about motherhood in a negative way just to show solidarity towards those who have it rough. I’m sure every mom has been in a situation where she was about to lose her temper. Or like me, been in a situation where I just wasn’t about to, but actually did lose my temper and went to my bedroom, sat on the floor and counted to ten. Those moments are, for most moms, very small and fleeting in comparison to the love, laughter, warmth and closeness we get.

It is good that we dare to talk about the tough moments of life and the sleepless nights. But do we too often forget the good moments? Is it ok to say out loud that I really do enjoy motherhood and spending time with my children? Can I admit to missing my kids on the days I have school? Can I say that the life I’m living now is the best period of my life so far?

The children are small for just a while. For just a while is a 1-year-old stuck to my feet like a burdock. Soon she’ll be off hurtling like her big sister. Just for a short while is the almost 5-year-old Amelie going to ask me to read her the same book for the hundredth time, since soon she’ll be able to read it herself. Kids are small for just a short while, too short a while. Even though all of us go through rough times in life, let’s not let those fleeting times overshadow the good ones.

Haluatko tarjota vieraillesi jotain mielettömän herkkullista ja erilaista? Nämä maukkaat Knöödelit eivät tuota pettymystä, eikä valmistaminenkaan ole hankalaa! Tyypillinen itävaltalainen knödel-resepti olisi aprikoositäytteellä, mutta tähän aikaan vuodesta kotimaisten aprikoosien saanti on lähes mahdotonta. Päädyimme siis käyttämään mansikoita aprikoosin sijaan, mutta resepti toimii myös aprikoosille.

Kaksi annosta:

·         125g rahkaa

·         30g voita

·         1 muna

·         ripaus suolaa

·         60g jauhoja

·         4 mansikkaa

·         1 rkl voita pannulle

·         30g leivänmuruja pannulle

·         1 rkl tomusokeria

Sitten mentiin:

Laita voi, muna, ripaus suolaa ja jauhot kulhoon ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Muodosta taikinasta pötkö ja jaa se neljään yhtä suureen osaa. Litistä paloja niin, että saat laitettua mansikan keskelle ja taitettua taikinan sen päälle. Muodosta taikinasta pallo (knödel).Kiehauta suolattu vesi ja keitä knödeliä noin 10 min. Ota knödel pois kattilasta ja anna ylimääräisen veden valua, ettei knödel jää läpimäräksi. Sulata pannulla 1rkl voita ja paista leivänmuruja hetken, kunnes ne ovat kullanruskeita.Lisää knödelit pannulle ja pyörittele niitä pannulla niin, että ne peittyvät leivänmuruista. Ota knödelit pois pannulta ja pyöräytä tomusokerissa. Tarjoile välittömästi.

Nauti!

—- English —-

The typical Austrian recipe would be an apricot knödel but this time of year it’s almost impossible to get fresh apricots that haven’t travelled the world to get here. So we used strawberries instead, but you can use the same recipe for apricots too.

Makes for two portions:

·  125g quark

·  30g butter

·  1 egg

·  salt

·  60g flour

·  4 strawberries (a tip: so the knödel don´t get to wet, you can put the strawberries to freezer for a while before using them)

·  1 tbsp butter (for tossing)

·  30g breadcrumbs (for tossing)

·  1 tbsp powdered sugar

Let`s go:

Put the butter, egg, a pinch of salt and flour together in a mixing bowl and knead into dough. Form a roll out of the dough and cut it in 4 equal-sized pieces. Flatten the pieces a bit so that you can put the strawberry in the middle and fold the dough over it. Then form a ball (knödel) out of it.

Bring salted water to a boil and cook the knödel there for about 10 min. Take them out and let the excess water drip so that they’re not completely wet anymore. Now melt 1 tbsp of butter on a pan and cook the breadcrumbs until golden brown.

Add the knödels on the pan and toss them there till they are covered with breadcrumbs. Take them out, cover them with powdered sugar and serve them right away.

Enjoy your meal!

”Kodijak on mennyt hukkaan ja sitä ei ehkä milloinkaan enää löydy.” Totesi Amelie surullisena viime elokuussa. Amelie ja hänen serkkunsa A-O ostivat viime Itävallan matkallamme omat karhunsa AlpenZoosta ja nyt A-O:n karhu nimeltä Kodijak oli kadonnut. Suru oli suuri myös meidän perheessä ja siitä asti Amelie on puhunut säästävänsä itse rahaa, että voi ostaa serkulleen uuden karhun. Ja niin hän teki.Varattuamme lennot Itävaltaan Amelie hyppi tasajalkaa ilmaan ja huusi, että nyt me voidaan ostaa myös uusi Kodijak. AlpenZoo-reissu oli siis tiedossa, mikä ilahdutti kyllä meitä aikuisiakin, sillä paikka, jossa eläintarha sijaitsee, on ihan mielettömän kaunis.Eläintarha-aamuna Domin jalka oli turvonnut ja todella arka hänen varatessaan painoa sen päälle. Käytyään lääkärissä hän sai antibioottikuurin sekä kävelykiellon parille päivälle. Domin eläintarhaan lähtö siis peruuntui. Mutta me lähdettiin tyttöjen, Domin siskon ja vanhempien kanssa kohti AlpenZoota.Vietimme loppupäivän kierrellessä eläintarhaa ja katsellessa eläimiä. Myös Estella nautti eläinten katselusta, muttei ymmärtänyt, ettei karhua voinut mennä silittämään. Estellan pussaillessa akvaarioita, Amelie syötti ystäväänsä Helipukkelia (kilipukkia). Kummatkin tytöt tykkäsivät hurjasti ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että kyllä me aikuisetkin nautittiin kovasti!Meillä oli ihan mahtava päivä eläintarhassa, joka huipentui eläintarhassa sijaitsevaan kauppaan. Amelie suuntasi suoraan kohti Kodijakia ja nappasi sen syliinsä, jonka jälkeen marssi kassalle. A-O:n uusi Kodijak on vihdoin mukana ja pakattuna jo matkalaukkuun.

—- English —-

”Kodijak is lost and it will never be found.” Said Amelie in a sad way last August. Amelie and her cousin A-O bought stuffed bears for themselves in AlpenZoo on our last trip to Austria and now A-O’s bear named Kodijak was lost. The sorrow was great in our family too and since then Amelie has been saying that she’ll save up some money and buy a new bear for her cousin herself. And that’s what she did.

After booking the flights to Austria, Amelie jumped for joy shouting that now we’re going to be able to buy a new Kodijak. So, a trip to AlpenZoo was inevitable, which delighted us adults too, since the place the zoo is located at, is incredibly beautiful.

On the morning of our zoo trip, Dom’s feet was swollen and stepping on it was painful. He went to the doctor’s and the doctor ordered some antibiotics and prohibited walking for a couple of days. So Dom’s zoo trip was cancelled. The girls and I, however, left for the zoo with Dom’s sister and parents.

We spent the rest of the day walking around the zoo and looking at the animals. Estella also enjoyed watching the animals but didn’t really understand that you can’t actually go and pet a bear. As Estella was kissing the aquarium, Amelie fed her friend Helipukkeli (a goat). Both of the girls liked the trip a lot, and in the name of honesty I do have to say that so did us adults!

Our awesome day at the zoo was topped off with a trip to the gift shop. Amelie headed straight to Kodijak, grabbed it and marched to the checkout. Finally, we have A-O’s new Kodijak with us and it’s already packed up in a suitcase.

Ennen ystävänpäivää annoimme vinkin, mitä hankkia naiselle ystävänpäivänä ja saimme muutamalta mieheltä kiitokset ideasta. Nyt lähestyy äitienpäivä, joten ajattelin kertoa yhden hyvän vinkin, josta varmasti jokainen äiti nauttii. Vaikka mikään ei päihitä lasten tekemiä kortteja ja aamuhaleja, niin uskallan väittää, että tästä lahjasta jokainen äiti ilahtuisi takuu varmasti.Kauneusakatemia tarjoaa monipuoliset ja ammattitaitoiset kauneudenhoidon ja ihonhoidon palvelut. Olen saanut etuoikeuden tehdä Kauneusakatemian kanssa yhteistyötä. Enne Itävaltaan lähtöämme ihana SKY-kosmetologi Ella teki minulle Elämän lähde -kasvohoidon. Kaikissa kasvohoidoissa on käytössä Anubis Barcelona-kasvohoitosarja. Anubiksella on jo 30-vuoden kokemus takana ja laajasta 200 tuotteen valikoimasta löytyy jokaiselle ihotyypille oma linja sekä laaja valikoima vartalo- ja spa-tuotteita sekä erikoishoitoja. Aina ennen hoidon alkua Ella perehtyy jokaisen asiakkaan kanssa juuri hänen tarpeisiinsa ja toiveisiinsa ja laatii parhaimman mahdollisen hoitosuunnitelman niiden perusteella.

Itselläni on melko kuiva iho, joten minulle Ella käytti kosteuttavaa hoitosarjaa. Hoidon aikana käytettiin myös kosteuttavaa ja kiinteyttävää seerumia. Ella antoi myös mukaani seerumia kotiin tehostamaan kosteutusta päivävoiteen alle. On ehkä jo aikakin alkaa käyttää kunnon tuotteita kasvoille, kun mittarissa on pian jo 25 vuotta.

Elämän lähde -kasvohoito on janoiselle, kiristävälle ja kosteutta kaipaavalle iholle soveltuva kosteuskylpy, joka tuo lempeää pehmeyttä ja tasapainoa pitkäksi aikaa iholle. Hoito kestää 1h 30min. Mikäli siis haluat hemmotella puolisoasi äitienpäivänä, niin uskon jokaisen naisen nauttivat tällaisesta hemmottelusta. Hoito oli todella kokonaisvaltainen sekä rentouttava. Oli ihana saada ihana hemmotteluhetki arjen keskellä ja voin jokaiselle rentouttaavaa hetkeä etsivälle suositella Ellan tekemää kasvohoitoa. Elämän lähde- kasvohoidossa tuli myös hierottua kasvojani ja hartioitani, joka pisti hyvin myös aineenvaihdunnan liikkeelle. Tämän takia hoidon jälkeen on hyvä myös muistaa juoda riittävästi. Kauneusakatemian sivuille pääset täältä (klik) sekä heidän facebook-sivujaan pääset seuraamaan täältä (klik).

—- English —-

Before Valentine’s Day we gave a tip for what to get for a woman for a Valentine’s gift. A couple of men thanked us for the ideas, and since Mother’s Day is approaching, I decided to give a tip for something every mother will enjoy. Even though nothing beats the morning cuddles and the cards the kids have made, I dare say that every mom would be delighted to get this gift.

Kauneusakatemia offers a wide variety of professional skin and beauty-related services. I’ve had the privilege to collaborate with Kauneusakatemia for some time now. Before leaving for Austria, the lovely SKY cosmetologist Ella gave me a facial called “Spring of Life”. They use the products of Anubis Barcelona for all facials. Anubis has a 30-year experience on the field and their line of products has something for every skin type in addition to a wide variety of special treatments and body and spa products.

Before each facial, Ella gets to know the customer’s needs and wants and makes the best possible treatment plan accordingly.

I have quite the dry skin, so Ella used the moisturizing products on me. During the treatment she also used a moisturizing and toning serum. Ella gave the serum for me to take home and to use before day cream to intensify the hydration. It’s about time I started using proper products on my skin, after all I’m almost 25.

The Spring of Life treatment is for a thirsty skin in need of hydration. It’s a hydration bath which leaves a gentle softness and balance on the skin for a long time. The treatment lasts for 90 minutes. So, if you want to pamper your spouse on a Mother’s Day, I believe this is something every woman will enjoy.

Itävallassahan on ihan kesä! Pakatessa Dom painotti muutamaankin kertaan, ettei Itävallassa sitten vielä ole kesä. No shortseja ei tullut kovinkaan paljoa pakattua mukaan. En tiedä, mikä Itävallassa lasketaan kesäksi, mutta Suomessa 23 astetta on ihan hyvä kesäastelukema. Tänään oltiin kokopäivä ulkoilemassa ja itse tietenkin poltin naamani. Keskustelimme aamusella auringon säteilystä ja Dom taisi netistä vielä tsekata jotain lukemiakin. Kuulemma tänään oli säteily melko vähäistä. No ei liian vähäistä, etteikö suomalainen valkonaama olisi itseään voinut polttaa.Olimme piknikillä ja ottamassa vähän kuvia samaisessa paikassa, jossa vajaa vuosi sitten juhlittiin meidän häitä. Olihan se aika nostalgista. Ja onhan siellä aika jees maisemat käydä piknikilläkin, vai mitä ootte mieltä? Itselleni edelleen Alpit tuntuu niin erikoisen kauniilta, kun taas Tirolilaisille Alpit on arkipäivää. Hyvä esimerkki siitä on, kun meidän häissä porukka otti kuvia metsä taustana. Metsää vastapäätä ois vaan ollut nää perus jylhät Alpit. Suomalaiset taisivat kyllä räpsiä 99% kuvista Alpit taustalla. Täytyy kyllä sanoa, että on aika etuoikeutettu olo, että Dom on kotoisin täältä ja saadaan tasaisin väliajoin tulla käymään kakkoskodin hoodeilla. Kuvissa tyttöjen superihanat vaatteet on saatu Kiddowilta, klik

—English—

Summer’s come to Austria! As we were packing, Dom told me for a couple of times that it’s not summer yet in Austria. So, I didn’t pack that many shorts with us. I don’t know what counts as summer in Austria, but in Finland, 23 degrees is a pretty good summer temperature.

We spent almost all of today outdoors, and of course I sunburnt my face. In the morning we had had a discussion about the sun’s radiation and Dom even checked out some statistics online. It said that today there wouldn’t be that much radiation. Well, it turned out to be too much for a Finn with a white face.

We had a picnic at the very same place we got married at last summer. It was nostalgic to say the least. And we had quite the view, right? For me, the Alps still feel so especially beautiful, whereas for a Tirolian they’re a casual part of their everyday life. A good example of this is, when at our wedding people took pictures of us in front of a forest. All the while there, opposite the woods, were these majestic Alps. It seemed, though, like us Finns took 99% of the pictures with the Alps on the background.

I do have to say that I feel privileged to have Austria be Dom’s native country and that we get to regularly come visit the hoods of our second home.

Jokin aika sitten istuin ystäväni Demin kanssa juttelemassa tulevaisuudesta. Pohdin, mitä oikeasti haluan isona tehdä. Hoitoalasta ei ole mitään pahaa sanottavaa, mutta kolmivuorotyöstä ja perhe-arjen yhdistämistä en halua edes ajatella. Tiesin kyllä mitä haluan, mutta kuitenkaan en tiennyt. Halusin päivätyön, halusin auttaa ihmisiä, halusin sen voivan yhdistää blogityön kanssa, halusin jotain mikä liittyisi myös urheiluun. Dom oli jo päättänyt aloittavansa personal trainer -opinnot, joten en myöskään halunnut ihan matkiakaan. Hautasin taas unelmaduunin miettimisen hetkeksi, koska olihan minulla vielä aikaa sitä harkita. Ensimmäinen prioriteettini olikin, että toistaiseksi haluan olla Estellan kanssa vielä kotona. Turhaahan se on miettiä, mitä opiskelisi, jos kerran kuitenkaan en voi lähteä opiskelemaan, koska en ole valmis viemään nuorimmaistamme hoitoon. Kunnes taas kerran illalla päädyin selailemaan eri koulutusvaihtoehtoja. Trainer4you, ravitsemusvalmentaja, viikonloppuisin lähiopetukset ja etätehtävät voisi tehdä kotoa käsin. Mikä täydellinen kombo. Otin heti yhteyttä sinne kysyäkseni mahtuisiko vielä yksi innokas opiskelija mukaan. Ja niin minusta jokin aika sitten tuli ravitsemusvalmentaja-opiskelija. En voisi olla enemmän innoissani opinnoista, tiedän mitä haluan tehdä, haluan olla ravitsemusvalmentaja ja netistä selatessani trainer4you tuntui ehdottomasti parhaimmalta vaihtoehdolta. Eikä onnekseni ole tarvinnut pettyä. Opetus on ollut ihan huippuluokkaa. Ravitsemusvalmentajana pystyn jakamaan tietoani myös täällä teille, kuinka hienoa. Pystyn auttamaan ihmisiä kohti terveellisempää elämää ja toivon mukaan siirtämään oppimani tiedot myös omaan sekä perheeni ruokavalioon. Saan tehdä päivätyökseni työtä mistä oikeasti nautin. Mikä parasta pystyn itse määrittelemään, kuinka paljon työtä teen tällä hetkellä, kun lapset ovat vielä pieniä. Estellan ei vielä tarvitse mennä päiväkotiin vaan hän saa kasvaa ihan rauhassa kotona. Myöskään opiskelut eivät olleet ongelma, koska viikonloppu-opiskelu mahdollistaa sen, että Dom pystyy hoitamaan tyttöjä minun opiskellessani. Lähipäivät ovat olleet hyvin täyteläisiä ja illalla on todella uni tullut nopeasti. Aloittaessani opiskelut luulin tietäväni paljon ravitsemuksesta, no asia ei todellakaan ollut niin. Tiesin lehtilööppejä, tiesin ruokatrendejä, jotka valitettavan usein eivät todellakaan ollutkaan niitä terveellisimpiä tapoja syödä. Yllätyin täysin siitä, miten yksinkertaista, mutta monimutkaista ravitsemus voi olla. Miten pienillä vinkeillä ihmiset voidaan saada voimaan paremmin ja heillä on mahdollisuus päästä tavoitteisiinsa. Koulu opetti siis myös ravitsemuksen lisäksi sen, ettei aina kannata uskoa uusimpia ruokatrendejä. Meillä on ihan huippu porukka ja oon tosi onnekas, että saan opiskella just meidän ryhmässä olevien tyyppien kanssa. Heinäkuusta lähtien olen siis virallisesti ravitsemusvalmentaja. Siitä lähtien ottakaahan yhteyttä, mikäli kaipaatte tukea tai vinkkejä terveellisempään elämään, apua painonpudotuksessa tai jotain muuta jelppiä ravitsemusasioissa. Ensimmäiselle viidelle jonkun ravitsemuspaketin ostajalle tulee valmistumiseni kunniaksi kunnon alennus, olkaahan siis heinäkuussa kuulolla! 🙂 Nettivalmennuksia myydään myös englanniksi ja saksaksi.

Täältä pääsette tsekkailemaan Trainer4You:n sivuja ja varsinkin tietopankki kannattaa tsekata, siellä on paljon hyvää infoa! klik

Kuvan vaatteet saatu täältä, klik (Hersecret)

—- English —-

Some time ago I was chatting with my friend Demi about my future. I was pondering about what I really want to do when I grow up. I don’t have anything bad to say about healthcare industry, but I just don’t want to even think about combining a three-shift job with family life. I knew what I wanted but still kind of didn’t. I wanted a day job, I wanted to help people, I wanted it to be something I could combine with blogging and I wanted it to have something to do with sports. Dom had already decided that he’d be starting to study to become a personal trainer and I just didn’t really want to mimic him either.

For a while, I set aside thinking about my dream job because, after all, I still had time to thinking about it. My first priority is to be home with Estella for now. So it’s no use thinking about what to study, if I’m not ready to go to school because of not wanting to take my youngest to daycare. Until I, once again, found myself scrolling through the Internet searching for different opportunities to study. Trainer4you, nutritional coach, classroom teaching on the weekends and assignments that I could do from home. What a perfect combo. I immediately contacted them to ask if they still had room for one more enthusiastic student. And that’s how I started to study to one day become a nutritional coach. I couldn’t be more excited about my studies and about knowing what I want to do.

And how awesome it is, that when I’m a nutritional coach, I get to share some of my knowledge with you here. I’m going to be able to help people choose a healthier life and hopefully pass on that knowledge to my diet and that of my family’s. I get to have a job I actually enjoy. And the best thing is that I get to be the one defining the workload now that the kids are still young. Estella doesn’t have to go to daycare, but she gets to grow at home. And the studies aren’t a problem since the classroom teaching takes place on the weekends and therefore enables Dom to take care of the girls while I study.

The past few days have been quite full of activity and I’ve fallen asleep quickly at night. As I started my studies, I thought I knew a lot about nutrition but that really wasn’t the case. I knew tabloids, I knew food-related trends that unfortunately often weren’t the healthiest ways to eat. I was completely surprised by how simple and yet complex nutrition can be. How with little tips people can start feeling better. So school taught me, in addition to nutrition-related matters, that we aren’t to always believe the latest food trends. We have an awesome group of students and I’m so lucky to get to study with the people in our group. 

So, as of July, I will be a certified nutritional coach and you can contact me if you need support or tips for a healthier life, help for weight-loss or help with other nutrition-related matters. For the first five to purchase a nutrition package, I will be giving a good discount to celebrate my graduation. So stay tuned! J Online coaching will also be available in English and German. 

Tänään ja ensi viikolla esittelen teille kaksi tyypillistä itävaltalaista makeaa lounasta. Näistä herkullisista lounaista Itävalta tunnetaan maailmalla. Mutta ole varovainen, ne ovat vain herkkupäiviä varten!!!Kaksi annosta:

  • 3 munaa
  • 2tl sokeria
  • Ripaus suolaa
  • 2rkll voita
  • 1½ dl maitoa
  • 180g jauhoja
  • 1 rkl rusinoita (halutessasi)

Erottele valkuaiset keltuaisista ja vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää suola samalla vatkaten. Sekoita keltuaiset, sokeri ja jauhot tasaiseksi taikinaksi. Varovasti nostele valkuaisvaahto taikinan joukkoon.Sulata voi paistinpannussa ja kaada taikina pannulle. Jos haluat, nyt olisi hyvä aika lisätä rusinat. Paista, kunnes toinen puoli on kullanruskea ja pilko paloiksi. Käännä palat ja paista, kunnes toinenkin puoli paloista on myös kullanruskea. Lisää ripaus sokeria ja paista paloja vielä hetki, jotta sokeri hieman karamellisoituu.Kun palat ovat kypsiä, ripottele päälle tomusokeria ja tarjoile.

Nauti!

—- English —

Today and next week, I want to introduce you to two typical Austrian sweet meals. These are sweet meals Austrian kitchen is known for around the world. And careful, they are just for cheat days!!!

Makes for two portions:

  • 3 eggs
  • 2 tsp sugar
  • pinch of salt
  • 2 tbsp butter
  • 150ml milk
  • 180g flour
  • 1 tbsp raisins (optional)
  • powdered sugar

Let’s go: 

Separate the egg whites from the yolks. Beat egg whites until stiff peaks form. Add salt while mixing. Mix the yolks with sugar and flour until smooth. Now carefully fold in the beaten egg white.

Melt the butter in a pan and pour the batter into it. If you want, you can now add the raisins. Cook it until golden brown on the other side, split it in pieces and turn the pieces to cook that side golden brown too. Add a pinch of sugar on it, cook for a little bit more, stirring, to caramelize the sugar a little.

When the pieces are thoroughly baked, you can sprinkle them with powdered sugar and serve.

Enjoy your meal!

Und Tschüss! Meidän perhe on matkalla kohti Alppeja. Kuumemittareissa asteikko tuskin enää riittäisi, mittaamaan meidän perheen matkakuumetta. Edellinen yö meni melko vähillä unilla, koska Amelielle iski parin kuukauden sisään kolmas korvatulehdus. Yöllä käytiin vuorotellen Domin kanssa tyttöjen huoneessa, kunnes jossain vaiheessa minä olin nukahtanut ja Dom oli sitten jäänyt Amelien viereen piirtelemään pariksi tunniksi tytön selkään, jos uni tulisi paremmin. Oonko jo sanonut, että oon tosta miehestä aika kiitollinen? Aamusella käytiin hakemassa antibioottikuuri matkalle mukaan, jos tulehdus ei itsestään ala helpottamaan, jonka jälkeen vihdoin päästiin matkaan. Tämä päivä tuli vietettyä Vantaalla aika rennosti ottaen, koska seuraavan yön unet jäävätkin taas koko porukalla melko lyhyiksi. Yöllä lähdetäänkin kohta Itävallan Alppeja! Huomisen Fitness-ruokaresepti siirtyykin torstaille ja luvassa fitnessruoan sijaan onkin Itävallan ruokaresepti, kannattaa siis olla kuulolla. Instagram päivittyy myös reissulla useasti, mikäli siis haluat nähdä enemmän kuvia matkastamme, niin kannattaa Ig:ssä laittaa seurantaan _fitfunfamily_ . Myös Facebookiin tulee reissun aikana enemmän kuvamatskua, joten kannattaa sielläkin olla kuulolla. 

Ihanaa alkanutta viikkoa teille kaikille <3

ps. Tämän postauksen piti tulla ajastettuna maanantaina, mutta ilmeisesti ajastus ei toiminut(ehkä hyvä niin, niin saitte muutaman reissukuvan tähän postaukseen). Emme siis ole enää matkalla kohti alppeja vaan niinkuin näkyy, niin olemme alpeilla.

—- English —-

Und Tschüss! Our family is headed to the Alps. I don’t think the scale of a thermometer would be sufficient to measure our travel fever. The night before last we had quite little sleep because of Amelie’s ear infection – the third one in a month, for the record. At night, we took turns checking up on her. At some point I had fallen asleep and Dom had stayed with her for a couple of hours to draw on her back to make falling asleep a little easier. Have I said already that I’m so thankful for that man?

In the morning, we went to the doctor to get antibiotics for the trip, in case the infection didn’t start easing by itself. And then we were finally on the road. We spent the day in Vantaa and took it easy since the following night we’re going to leave for Austria and hence get only little sleep. So, instead of tomorrow’s fitness food post, we’re going to post an Austrian recipe on Thursday. Stay tuned! We’re going to post pictures of our trip on our Instagram. So, if you want to see more pictures, head over there to follow _fitfunfamily_ . We’ll also post photos on Facebook, so stay tuned there too.

 

Have a lovely week y’all <3

“Äiti, pääseekö iskä Itävaltaan vaikka sillä ei oo matkakynsiä?” Pohti Amelie edellis iltana. Onhan tuo melko relevantti kysymys, sillä lomakynnet ja loma nyt vaan kulkee käsi kädessä. Isomman neitimme kynnet on lakattu ties kuinka monta kertaa jo reissua varten, eikä vielä ole edes lähdetty matkaan. Taitaa siis monet lakkaukset olla vielä edessä, kun lasten lakka pysyy sen about 2h niissä kynsissä.Omiin kynsini en Amelien houkutteluista huolimatta laittanut Frozen-kynsilakkaa, jostain kumman syystä. Vaan marssin taas tapaamaan ihanaa Soilea Porin kauneushoitolaan, Kauneusakatemiaan. Istahdin tuoliin ja parissa tunnissa oli Soile loihtinut mulle ihan mielettömät lomakynnet. Olin kotona aiemmin miettinyt värejä ja todennut, että varmaan joku valkonen on aika turvallinen. Tylsä minä. Mutta onneksi Kauneusakatemista löytyy ihmisiä, jotka uskaltavat ehdottaa myös uusia värejä. Istuttuani tuolille Soile kertoi, että heille on tullut aivan ihana metallinhohtoinen violetti-väri ja kysyi tykkäisinköhän kokeilla sitä. Hän oli myös miettinyt valmiiksi, että yhden kynnen voisi laittaa mustaksi ja lisätä niihin muutamat strassit. Hän oli siis oikeasti jo päivällä paljon ennen saapumistani miettinyt, että minkälaiset kynnet hän voisi minulle tehdä, mitkä minulle sopisi parhaiten. Jos tämä ei kerro siitä, että tekee työnsä antaumuksella, niin ei sitten mikään.Soilen ehdotus kuulosti minusta ihan mielettömän hyvältä, joten en voinut kieltäytyä ehdotuksesta. Valkonen jäi kakkoseksi ihan kuusnolla, kun kuulin violetti-musta-strassi-kombosta. Nyt olen kohta kaksi viikkoa pitänyt elämäni ensimmäistä kertaa geelikynsiä ja taidan olla jäänyt täysin koukkuun. Itselläni on aina ollut vahvat ja pitkät kynnet, joten olen ajatellut etten tarvitsisi ehkä geelikynsiä. Ennen kokeilemistahan ei tiedä, mistä on jäänyt paitsi. Geelikynnet otettuani ei ole tarvinnut hengailla epäsiisteillä kynsillä, joista ei ole ehtinyt poistattamaan vanhoja lakkoja saati lakkaamaan niitä uudelleen viimeiseen kahteen kuukauteen. Parissa tunnissa kynteni laitettiin kuntoon ja nyt saan nauttia monta viikkoa siisteistä ja hyvännäköisistä kynsistä. Kynsien laiton jälkeen aloitin myös käyttämään taas uudelleen rannekoruja, koska kauniisti lakattujen kynsien kanssa ne sopii huomattavasti paremmin kuin epäsiistien, epätasaisten, puoliksilakattujen kanssa. Kiitos taas Soile ja Kauneusakatemia! (Kauneusakatemian sivuille pääset täältä, klik)

—- English —-

”Mom, is dad allowed to come to Austria even though he doesn’t have travel nails?” This is what Amelie asked me the other night. Well, sure, that’s quite the relevant question since vacation and vacation nails go hand in hand. I’ve lost count of how many times we’ve already painted our older miss’s nails for the trip, and still our departure isn’t for days. So I bet we still have quite a few nail-painting sessions ahead of us since the kids’ nail polish stay on for like two hours.

Despite Amelie trying, I didn’t, for some weird reason, paint my nails with Frozen nail polish. Instead, I marched to Kauneusakatemia to meet up with the lovely Soile once again. I sat down and in a couple of hours she had created these wonderful vacation nails for me. I had thought about what colors I’d like beforehand and come to the conclusion that white nails would be quite the safe choice. Boring me. But fortunately the people in Kauneusakatemia dare to suggest new colors. After I sat down on the chair, Soile told me they had gotten this new lilac nail polish and asked if I’d like to try that. She had also already thought that one of the nails could be black with a few stresses. She really had planned what to do with my nails even before I got there and thought about what would suit me the best. If this doesn’t indicate one being dedicated to their work, I don’t know what does.  

Soile’s suggestion sounded amazing, so there was no way I could’ve refused. The combo of lilac, black and stresses far exceeded the idea of white nails. For a week now, I’ve had gel nails for the first time in my life and I think I’m totally hooked. I’ve always had strong and long nails, so I’ve always thought I didn’t need gel nails. But you never know what you’re missing out on until you try. After getting gel nails, I haven’t had to put on a new layer of nail polish or hang out with frowsy nails that still have the unremoved old nail polish on. In a couple of hours my nails were done and now I get to enjoy the fresh look on my nails for weeks. After having my nails done, I also started wearing bracelets again since they look so much better with beautifully done nails than with frowsy, uneven and half-polished nails. So thank you again Soile and Kauneusakatemia! 

Olen tässä viimepäivät koonnut listaa, mitä mukaan matkalle lasten kanssa. Ajattelin jakaa listan myös teille, jos siellä ruudun toisella puolella joku äiti tai iskä on pohtinut samaa. Listahan olisi varmasti hyvinkin erilainen, jos lapsilta kysyisi, mitä mukaan matkalle lasten kanssa? Mikäli Amelie olisi saanut päättää, niin matkalaukuista löytyisi näiden lisäksi vähintään Elsa-mekko ja roppakaupalla muuta Frozen-kamaa.

Itävaltaan lähtö lähestyy ja sohvan päälle alkaa nousta Alppien tai vähintään Haltin kokoisia vaatekasoja. Pakkaus on siis aloitettu. Meille on tullut jonkun verran kyselyitä, mitä mukaan matkalle lasten kanssa. Mikä on turhaa, mikä tärkeää ja mikä kannattaa pakata käsimatkatavaroihin. Ajattelin koota teille valmiin lista, mitä meillä pakataan mukaan lasten kanssa matkustaessa. Halutessasi voit vaikka tulostaa listan ja vetää kynällä yli, kun homma on hoidettu.

Mitä mukaan matkalle lasten kanssa?

Käsimatkatavarat

– Vaihtovaatteet. Totuus nyt vaan on, että vaippa ei pidä ja mehut kaatuu päälle, jos unohdit pakata vaihtovaatteet. Mikäli vaihtikset löytyy vältetty suurella todennäköisyydellä myös vahingoilta.

– Evästä. Vältä verensokerin lasku ja sen aiheuttama “ärripurri”-fiilis. Eväitä napostellessa kuuluu hyvin myös välilaskuilla aika. Pienten lasten kanssa matkustaessa useimmiten myös nesteitä saa viedä koneeseen.

Puuhapussi. Yksi pussi/reppu täynnä tekemistä. Äläkä vaan vilauta koko laukkua kerrallaan, vaan anna pikkuhiljaa uutta tekemistä, näin kuluu helposti tunti jos toinenkin, etkä tarvitse edes Ipadia. Esim. kynä ja paperia, matkapelit, kiikarit (voi bongailla autosta pellolle ja lentokentällä lähteviä lentokoneita, yms)

Lasten unilelut. Matkalaukut voi mennä hukkaan ja jos uni ei tuli ilman unilelua, niin voi perillä illalla tulla vähän ongelmia.

– Lentojen nousuiksi ja laskuiksi jotain syötävää. Esim. isommalle purkkaa ja vauvoille maitoa, tutti, yms. Näin vältetään korvien meneminen lukkoon.

– Orodrops-korvatipat. Olen itkenyt lentokoneessa voi niin monet kerrat, kun korvat ovat olleet niin pahasti lukossa. Nykyään lennot menee kivuttomasti näiden puuduttavien korvatippojen avulla ja myös lapsilla on kivuttomat lennot. Huomioithan kuitenkin, ettei tippoja saa laittaa putkitettuihin korviin.

Tula/Manduca/Ergo, mikäli sinulla on vauva tai pikkutaapero. Ihan superhelppoa liikkua lentokentällä, kun pienin pysyy iholla kiinni ja kummatkin kädet on vapaana.

– Käsimatkatavaroihin saa monissa lentoyhtiöissä ottaa myös turvaistuimen, joka helpottaa liikkumista seuraavassa paikassa.

Quinny Zapp Extra- rattaat saa myös useimmissa lentoyhtiöissä ottaa mukaan käsimatkatavaroihin. Helpottaa liikkumista lentokentällä, kun saa alusta loppuun olla rattaat messissä.

Kamera+laturi

Tietokone+laturi

– PASSI

– PUHELIN (plus laturi ja mahdollisesti kuulokkeet)

– RAHAPUSSI

– LENTOLIPUT

– MATKAVAKUUTUSKORTIT (yms. muut tärkeät paperit)

-LÄÄKKEET (Tarkista, mitä lääkkeitä saat viedä koneeseen ilman reseptiä. Me olemme yleensä ottaneet käsimatkatavaroihin tulehduskipulääkkeet itsellemme, sekä lapsille. On inhottava huomata perillä, että laukut meni hukkaan ja pienimmäisellä nousi korkea kuume.)Seuraavaksi tulee ruumaan pakattavat tavarat. Lista on huomattavasti lyhyempi, vaikka tavaraa oikeasti on enemmän. Meillä ruumaan menevät matkalaukut täyttyvät lähinnä ainoastaan vaihtovaatteista.

Ruumaan

Vaihtovaatteita (tarkista onko paikan päällä pesu mahdollisuuksia?)

hygieniatarvikkeet (dödöt, hammasharjat, hammastahnat, shampoot, hoitoaineet, meikit, hiusharja, hiusten muotoilutuotteet, pinnit, ponnarit, pannat)

Ruokapurkkeja. Perheen pienimmille kannattaa ehdottomasti varata matkaan ruokapurkkeja. Voi olla, että saapuessasi perille lähin kauppa on 5km päässä ja sekin suljettu. Silloin on hyvin helpottavaa kaivaa laukusta iltapuuro lapselle ja etsiä uusi kauppa seuraavana päivänä.

Vaihtokengät. Viime kerralla Itävaltaan mentäessä unohdin isomman neitimme sandaalit kotiin. Yli 30-asteen lämmössä oli ihan jees vaihtaa lenkkarit välillä sandaaleihin. Toki Amelie oli unohduksesta ihan onnellinen saadessaan uudet kengät.

Onko teillä jotain muuta mielessä, mitä mukaan matkalle lasten kanssa?

Tyttöjen superihanat pipot saatu Kiddowilta, klik

 —- English —-

Our trip to Austria is approaching and as a proof of that, we have clothes piling up on our couch that put the Alps to shame – or at least Halti. So the packing has begun. A lot of people have asked us what to pack when travelling with kids. What to take with you, what to leave and what to pack to the cabin. I tried to make a list of what we pack with us when we travel with kids. If you’d like, you can print out the list and cross things off as you get them done.

Hand luggage

– Spare change of clothes. The truth is that if you forget to take a spare change of clothes, the diaper will end up leaking or your kid will have his/hers juice spill over. If you have spare clothes, you’ll most likely end up avoiding an accident like that.

– Snacks. Avoid the crash of blood sugar and the grumpiness that follows. Snacks are also a good way to pass time on a layover. With small kids you’re also often allowed to take liquids inside the cabin.

– Pastime bag. A backpack full of things to do. Be careful not to let your child have access to everything at once, but give him/her a little bit at a time. This is a good way to make the time fly, and even without an iPad. For example, a pen and paper, travel-size games, binoculars (your child can easily spot things for a car, such as departing airplanes).

– The kids’ comfort objects, such as stuffed animals. The luggage can get lost and if the kids can’t sleep without their comfort objects, the first night in the destination can get complicated.

– Something to snack on during departures and landings. For example, gum for the older kids and milk or a pacifier for the baby. This is how you can avoid the kids’ ears from blocking.

– Orodrops. I’ve cried on a plane plenty of times because my ears have been so blocked. Nowadays flying is effortless, thanks to these numbing eardrops. This ensures that also the kids have a painless flight. Please note, that these drops are not to be put into piped ears.  

– Tula/Manduca/Ergo if you have a baby. It is so easy to move around the airport when you have your youngest against your skin and both hands free.

– Many carriers let you take a safety seat onboard to make going from one place to another a little easier in your destination.

– PASSPORT

– PHONE

– WALLET

– TICKETS

INSURANCE DOCUMENTS

MEDICINE (Check what medicine you’re allowed to take onboard without a prescription. We usually take inflammatory drugs in our hand luggage for us and the children. It is not fun to get to the destination, realize the luggage is lost and your child has a high fever.)

Next up is checked luggage. The list is noticeably shorter, even though they actually contain more stuff. Our checked luggage is usually filled with just spare clothes.  

Checked luggage

– Clothes (check the destination for laundry possibilities)

– Toiletries (deodorant, toothbrush, toothpastes, shampoos, conditioners, makeup, hair brush, hair products, pins, hair ties, hairbands)

– Food for the little ones. It is good to have food jars for the youngest in the family in case the stores are closed when you arrive. That’s a good time to dig up that porridge for your child and go to a store the following day.

– Spare shoes. Last time I went to Austria, I forgot Amelie’s sandals at home. Although, Amelie was happy about me forgetting her sandals since he got a new ones. It was quite alright to change her sneakers into sandals in the 30-degree heat.

Girl´s super nice beanies from Kiddow, klik

Mitä mukaan matkalle lasten kanssa -postaus