Raskausaikana olen nähnyt unia varmaan enemmän kuin koko elämäni aikana. Kaiken lisäksi raskausaikana unet ovat tuntuneet todellisimmilta kuin koskaan. Viime yönä näin painajaista, minkä jälkeen minun oli vaikea nukahtaa uudelleen. Uni tosin alkoi todella hyvin.Ystävämme Demi on tällä hetkellä ystäviensä luona Californiassa ja muutamat kerrat ennen hänen lähtöään pyysimme häntä ottamaan meidän koko perheen mukaan matkalaukkuunsa. Hän kuitenkin koki tärkeämpänä pakata matkalaukkuihinsa perheemme sijaan vaihtovaatteita, tuliaisia yms. Reissultaan hän on lähettänyt minulle muutaman videon, joista olen edes hieman päässyt mukaan fiilikseen. Viime yönä pääsin vierailemaan oikein paikan päällä, mutta äkkiä uni muuttuikin painajaiseksi.Avasin verhot hotelli huoneessamme ja siinä avautui ihana rantamaisema. Terassilla oli tuoreita patonkeja, hedelmiä sekä tuoremehua. Käännyin Domiin päin ja totesin tämän olevan ihan täydellistä. Halasimme Domin kanssa ja ehdotin, että menisimme herättämään tytöt ja sitten lähtisimme rannalle, missä Demi ilmeisesti ystävineen jo oli. Tässä kohtaa tuo ihana uni muuttui painajaiseksi. Dom totesi minulle, että mehän jätimme tytöt Suomeen ja olemme 10 päivää reissussa ilman heitä.

Aloin itkemään aivan hysteerisesti ja pakata tavaroita, koska halusin mahdollisimman pian takaisin kotiin. Dom soitti lentoyhtiöön, mutta seuraavaan 10 päivään ei ollut ainuttakaan vapaata paikkaa yhdelläkään Suomi-lennolla. Ahdistuin aivan suunnattomasti ja tajusin kuinka typerästi olimme ajatelleet, että voisimme nauttia lomasta ilman lapsia. Rukoilin unessani, että oppisin lentämään ja voisin lentää lasteni luokse Suomeen. Soitimme isoäitille, joka vakuutteli lasten olevan hyvässä hoidossa ja kaiken olevan hyvin, mutta se ei silti helpottanut ikävää ja ahdistustani. Heräsin omaan itkuuni ja tajusin kaiken olevan unta. Huokaisin helpotuksesta, kun kuulin tuhinaa tyttöjen huoneesta ja tajusin olevani omassa kodissa.Siinä hetkessä tajusin, että en todellakaan nauttisi pitkästä lomareissusta ilman lapsia. Muutaman päivän lomareissut Domin kanssa yhdessä ilman lapsia ovat ihan jees (esim. lomamme Långvikissä), mutta pitkälle ulkomaanreissulle lapset tulevat aivan varmasti mukaamme. Uni oli ihan tarpeeksi todellinen ja sen todellisempaa kokemusta en tällä hetkellä tarvitse ilman lasten kanssa matkustelusta.

Unireissumme Jenkeissä olisi siis varmasti ollut aivan mahtava, mutta matkasta puuttui kaksi luottomatkustuskumppaniamme.

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Olen usein itsekseni miettinyt kuinka erilainen elämäni voisi olla, jos en olisi äiti. Miltä elämäni näyttäisi, jos saman katon alla ei asuisi kahta rakastakin rakkaampaa pikkumurua. Useimmiten olen asiaa miettinyt, mutta nyt Monnan ja Emman postaukset samaisesta aiheesta saivat minutkin istumaan alas ja kirjoittamaan tämän postauksen. Mitä ja millainen minä olisin, jos en olisi äiti.Useimmat vanhemmat sanoisivat tähän, että jos he eivät olisi vanhempia, niin he nukkuisivat yönsä ilman heräämisiä ja aamuisin eivät nousisi kukon laulun aikaan. Meillä tytöt nukkuvat yönsä ilman heräämisiä ja aamuisin olen itse ensimmäisenä hereillä, joten tämä klisee ei suoranaisesti minuun päde. Sen sijaan moni muu asia olisi varmasti toisin. Vaikka tytöt eivät itse minua valvota, niin voi kuinka monta kertaa murehtiessani heidän asioitaan olen menettänyt yöuneni.Jos en olisi äiti, en olisi yöllä itkenyt ja murehtinut heidän tulevaisuuttaan. Jos en olisi äiti, en olisi ylipäänsä itkenyt läheskään näin paljon, mitä nyt olen. Minä olen nimittäin juuri se äiti, joka itkee päiväkodin aloituspäivänä, päiväkodin lopetuspäivänä, harrastuksen kevätjuhlassa, huomatessani vaatteiden tulleen liian pieneksi tai lapsieni oppiessa uusia asioita, olipa tilanne iloinen tai surullinen, niin kyllä minulta muutama tippa silmänkulmasta putoaa. Jos en olisi äiti, en olisi ollut kotona viimeistä kuutta vuotta. Olisin opiskellut ehkä sairaanhoitajaksi ja todennut, että ei se ehkä ollutkaan se oma juttuni, jonka jälkeen jatkanut ehkä markkinointialalle. En olisi luultavasti milloinkaan aloittanut blogia ja Instagram olisi vain paikka jakaa omalle perheelle ja lähimmille ystäville kuvia. Jos en olisi äiti (ja raskaana), treenaisin enemmän. Jos en olisi äiti, kuluttaisin aikaani varmasti todella turhanpäiväisiin asioihin kuten netflixiin aivan liikaa.  Jos en olisi äiti, varmasti haaveilisin äitiydestä, enkä turhaan, onhan tämä mahtavaa. Jos en olisi äiti, minulta puuttuisi kaksi huikeaa matkustuskaveria. Minulta olisi jäänyt huomaamatta Tukholman portailla seisovan vartijan hymy, vaikka tämä yritti olla vakavana. Minulta olisi jäänyt huomaamatta maahan tippunut viiden sentin kolikko tai ainakaan en olisi vaivautunut nostamaan sitä ja pitämään siitä huolta kuin suurimmasta aarteestani. Minulta olisi jäänyt huomaamatta, kuinka Itävallan vuorilla suoraan purosta juominen voi olla ihan mielettömän huikea kokemus. Minulta olisi jäänyt huomaamatta, kuinka hissin hälytysnappia painaessa ei tapahdu mitään muuta kuin hissin ovien aukeaminen. Jos en olisi äiti, minä en seisoisi iltaisin lasteni sänkyjen vieressä ihmettellen heidän ihanuuttaan. En juoksisi paniikissa taaperon perässä, joka yrittää mennä tielle. En katsoisi kauhuissani esikoisen päälläseisonta-harjoituksia ja rukoilisi hänelle varjelusta. Emme keskustelisi Domin kanssa treffeillämme siitä, kuinka meitä on siunattu äärettömän sulosilla pikkutyypeillä. En menisi vessaan syömään salaa suklaata. En kysyisi jokaiselta vastaantulevalta koiran omistajalta, että saako hänen koiraansa silittää. En olisi saanut äitienpäivänä korttia, missä luki, että äidin tekee iloisimmaksi Amelie, Estella ja iskä. En olisi oppinut kuinka oikeaoppinen aarrekartta piirretään. En olisi saanut paniikkia, kun lapsi maistaa myrkkysientä tai syö kieloja, en muuten olisi soittanut näin monta kertaa myrkytystietokeskukseen. En olisi kokenut sitä hetkeä, kun kovan kivun keskellä syntyy pieni täydellinen aarre ja hän parkaisee ensimmäisen parkaisunsa. En olisi kulkenut pienen taaperon perässä, joka opettelee kävelemään ja pelännyt, että hän kaatuu. En olisi maannut lattialla kahden lapsen istuessa vatsani päällä ja miettinyt kuinka hyviä tyyppejä he ovat. Kukaan ei olisi pyytänyt minua siunaamaan vielä yhden kerran häntä yöunille ja piirtämään selkäänsä niin kauan, että hän nukahtaa. Emme olisi Domin kanssa seisoneet pakkasessa keskellä yötä kipeä lapsi peiton sisässä odottaen, että hänen laryngiittinsa helpottaisi. En olisi ollut huolesta soikeana, kun he ovat vain perusflunssassa. En olisi kirjoittanut tätä tekstiä ja itkenyt samalla, koska pelkkä ajatuskin siitä, että en olisi äiti tuntuu käsittämättömän pahalta.Äitiys on opettanut minulle  kärsivällisyyttä, rakkautta, huolenpitoa, johdonmukaisuutta ja ennen kaikkea nöyryyttä. Äitinä sitä tajuaa kuinka keskeneräinen ihminen vielä itsekin on. Äitiys on aina ollut suurimpia unelmiani, joten voisin kai todeta kliseisesti eläväni unelmaani. Ennen äidiksi tulemista luulin äitiyden olevan hyvin erilaista, mitä se oikeasti on. En tajunnut, että rakkauden lisäksi myös huoli kasvaa potenssiin miljoona. En tiennyt, kuinka paljon pienet lapset voivat haastaa omaa ajattelutapaani ja toimintaani huomaamattaan. En tajunnut, että äitinä minä en pelkästään opeta lapsiani, vaan he opettavat myös minua. Jos en olisi äiti, niin minulta olisi jäänyt aivan liian monta oppituntia käymättä!

Ps. äitiys on myös opettanut minua, ettei sillä ole mitään väliä, jos mekko on vähän rypyssä! 😉

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Ennen kuin joku vetää herneen nenään otsikostani, niin avaan sitä hieman. En ole huomannut missään muussa maassa (toki en jokaisessa maassa ole käynyt) samanlaista junttiutta kuin meiltä suomalaisilta ja vieläpä erityisesti suomalaisilta aikuisilta. Olen kahden pienen lapsen äiti, joista toinen on jo valitettavasti lopettanut moikkaamisen tuntemattomille ja tajunnut ettei sellaista tehdä Suomessa. Pienempi on vielä siinä iässä, että moikkaa iloisena kaikille ja hyvin harvoina päivinä onnekkaana saa hymyn tai jopa moikkauksen takaisin. Ruotsissa ollessamme ero oli jo valtava, itävallasta puhumattakaan. Siellä ihmiset moikkasivat iloisesti meidän pari vuotiaalle ja saattoivat vielä sanoa muutaman sanasenkin ilman, että siinä oli mitään outoa. Olisitte nähneet kuinka iloinen pieni Estella oli, kun poliisit vilkkuttivat hänelle takaisin poliisiautostaan ja vastaantulija kehui hänen hattuaan. Laivallakin porukat vielä hymyilivät jo moikkasivat lapsille, toki heistä n.98% oli ruotsalaisia. Suomalaisilla oli omat totutut tapansa laivallakin eikä sielläkään tehty poikkeusta.Mistä hitsistä tämä johtuu? Onko se raskasta sanoa hei takaisin pienelle lapselle tai antaa edes pientä hymyä. Ameliekin kysyi kerran, että miksi suomalaiset ovat enemmän “ärdepärdejä” kuin itävaltalaiset. Sinänsä ihan hyvä kysymys. Hän oli tehnyt tämän päätelmän täysin siitä lähtökohdasta, että suomalaiset eivät hymyile niin paljon eivätkä moikkaa toisilleen. Miksi se on niin vaikeaa hymyillä ventovieraalle ihmiselle tai jopa tervehtiä toista. Ei ole ollenkaan epätyypillistä, että kävellessäsi kadulla tervehdyksen sijaan vastaantuleva kääntää katseensa pois ettei vahingossakaan tulisi katsekontaktia.Lapsilla toisille hymyileminen ja toisten tervehtiminen tulee luonnostaan, kunnes he jossain vaiheessa meiltä aikuisilta oppivat olemaan tervehtimättä. Olenko hyvin epäsuomalainen, jos nyt ääneen kehtaan sanoa, että mielestäni tämä tapa on suorastaan typerä. Mielestäni fiksuihin käytöstapoihin kuuluu toisille ihmisille hymyileminen ja vastaan tulevien tervehtiminen. Haluan myös opettaa lapseni tervehtimään tuntemattomia sekä hymyilemään ihmisille, ei maailmassa voi olla liikaa hymyä.Päätimme Domin kanssa runsas viikko sitten aloittaa uuden tavan Suomessa ja moikata tuntemattomille silläkin uhalla, että he tekevät ilmoituksen häirinnästä. Jos siis asut lähellämme ja ihmettelet miksi kaksi aikuista ihmistä kävellessään sinua vastaan moikkaavat ja vieläpä hymyilevät sinulle, niin ei huolta. Nuo kaksi ihmistä olivat luultavasti minä ja Dom, emmekä moikkauksesta huolimatta odota kyläkutsua, murtaudu kotiisi, kidnappaa lapsiasi tai mitään muutakaan sen kummempaa. Haluamme ainoastaan tervehtiä iloisesti ihmisiä, koska hymyjä ei vaan voi olla tässä maailmassa liikaa ja emmekä tykkää tästä suomalaisesta tavasta, mikä tällä hetkellä on valloillaan. #TERVEHDISINÄKIN

Tyttöjen hatut* Breden Kids

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Qeridoo Sportex polkupyörän peräkärryn arvostelu

Olemme Domin kanssa viime kesän aikana arponeet juoksurattaiden ja polkupyörän peräkärryn väliltä, kumpaa tarvitsisimme enemmän. Tiesin kyllä, että joitakin polkupyörän peräkärryjä voi käyttää myös juoksurattaina, mutta en uskonut niiden olevan tarpeeksi kevyet ja näppärät juoksulenkeille. Päädyimme kuitenkin tarvitsevamme juoksurattaita enemmän kuin peräkärryä, mutta emme hetkeäkään ajatelleet saavamme samassa paketissa peräkärryn lisäksi myös aivan huippuhyviä juoksurattaita. Saimme blogiyhteistyön tiimoilta Preecolta pyöräperäkärryn, jota olemme ehtineet testailla runsaat puoli vuotta. Pyöräperäkärry on ollut käytössämme syksyisessä sateessa, loskaisella kelillä, paukkuvilla pakkasilla sekä nyt kesäisinä aurinkoisina päivinä. Qeridoon Sportex peräkärryn saatuamme ei paljon muita rattaita ole tullut käytettyä. Tämä pyöräperäkärry on aivan mainio menopeli myös juoksemiseen. Rattaat ovat kevyet ja kääntyvät helposti. Peräkärry on saapumisesta asti ollut päivittäisessä käytössä niin pyörän perässä kuin normaalilla vaunu ja kävelylenkeilläkin, eikä ole muuta kuin positiivista kerrottavaa niistä.Qeridoo Sportex polkupyörän peräkärryn arvosteluQeridoon Sportex polkupyörän peräkärry on suunniteltu käyttäjälle mukavaksi, mutta myös ennen kaikkea lapselle turvalliseksi. Kärry on varustettu 5-kohtaisilla turvavöillä, joissa on hyvin yksinkertainen lukitussysteemi. Turvallisuutensa puolesta tälle kärrylle on myös myönnetty ECE 44/03 -sertifikaatti. Kärryssä on uusittu vetoaisa, jonka ansiosta peräkärryn vaihtaminen työnnettävästä mallista polkupyörän perään on entistä helpompaa. Kärryssä on myös vahvistettu kiinnityskytkin, jonka ansiosta kyyti on lapselle entistä vakaampaa sekä peräkärry on huomaamattomampi pyörän perässä. Kärryn jousitus säätyy automaattisesti kuljetettavan painon mukaan ja antaa näin vieläkin paremman tasaisen kyydin. Ystäväni katsellessaan kärryjämme huomasi myös yhden erittäin tärkeän asian, nimittäin niskatuet. Minulle oli täysin uutta, ettei kaikissa pyörän peräkärryissä ole niskatukea, luulin sen olevan osa ns. vakiovarustusta. Pienen lapsen niskoille olisi erittäin tärkeää, että niskat ovat tuetut, varsinkin pidemmillä matkoilla tai lapsen nukkuessa. Qeridoo Sportrex 2 Polkypyörän peräkärryssä on kahdelle lapselle niskatuki.Qeridoo Sportex polkupyörän peräkärryn arvosteluQeridoo polkupyörän peräkärryjä on saatavilla muutamia erilaisia malleja, joista jokainen on suunniteltu vastaamaan hieman erilaista tarvetta. Qeridoon vaunujen laatu ja ominaisuudet on ihan huippuluokkaa, mutta hinnat on siitä huolimatta pystytty pitämään kilpailukykyisenä.Kärryssä voit kuljettaa lapsia vastasyntyneestä asti lisäosana saatavan lasten turvaistuimen kanssa. Lapsia voidaan kuljettaa peräkärryssä noin 6 vuoden ikään asti, mutta käyttöikä riippuu toki mitoista. Meidän Amelie on 6-vuotta sekä melko pitkä ikäisekseen ja hän mahtui kärryyn vähän liiankin hyvin, että oli motivoimista saada neiti oman pyöränsä selkään. Kärryt ovat olleet meillä päivittäin käytössä ja ne kulkevat superhyvin myös epätasaisessa maastossa kuten metsässä, suurien pyöriensä ansiosta. Olemme olleet näihin todella tyytyväisiä ja näitä voimme lämmöllä suositella myös muille! Nämä ovat myös ne kärryt, mitä olen monesti lenkeillä InstaStoreissakin fiilistellyt!Qeridoo Sportex polkupyörän peräkärryn arvostelu

 

 

 

Kahden lapsen äitinä on tullut hankittua paljon turhia juttuja sekä huomattua monien tarpeellisten asioiden puuttumisen. Olen hankkinut vääränlaisia imetysliivejä, koska en ollut tajunnut ettei maidon noustessa yksinkertaisesti pysty pitämään kaarituellisia liivejä. Olen lähettänyt Domin kauppaan ostamaan liivinsuojuksia, mitkä olin unohtanut ja näin ollen tajusin niiden puuttumisen sairaalassa, kun maitoa oli joka paikassa. Kummallakin tytöistä on ollut käytössä kätkyt-hälytin, mitä moni naureskeli turhaksi hankinnaksi, kunnes kuopuksellamme tulikin yön aikana niin pitkä hengityskatkos, että saimme ravistella häntä hereille. Jokainen varmasti tietää ilman mainitsemistakin, että aiommeko käyttää kätkyt-hälytintä seuraavankin lapsen kohdalla.

Mikä toiselle on ollut paras hankinta, on toiselle ollut turhin. Ajattelin kuitenkin listata omasta mielestäni parhaat ja turhimmat hankinnat vauvaa varten. parhaat ja turhimmat hankinnat vauvalle

Parhaat ja turhimmat hankinnat vauvalle

Parhaat hankinnat

Imetyssuojia monta paketillista. Jostain kumman syystä ne loppuvat aina huomaamatta ja sitten on joko itse lähdettävä paniikissa kauppaan pelkona paidan kastuminen tai lähetettävä mies käymään kaupassa. Miehen mentäessä kauppaan on vaarana, että sinulle tuodaan halpis-imetyssuojia ja voin luvata sinulle ettei tämä ole oikea paikka säästää!

Imetysliivit. Ilman kaaritukea ja tarpeeksi suurta kokoa!

Kunnolliset vaunut. Suomen sää on siitä mukava, että täällä saattaa olla melkein puolet vuodesta loskasta. Varsinkin täällä landella ei paljon katuja aurailla ja siksi olenkin isojen pyörien puolesta puhuja. Mieti siis tarkasti, mitä vaunuilta tarvitset. Haluatko vaunujen olevan näppärät kauppakeskusvaunut vai joka säässä kulkevat vaunut?

Imetystyyny oli suuri apu ensimmäisen kanssa. Ekalla kerralla imetys tuntui lähinnä rakettitieteeltä ja pienikin apu hyvän imetysasennon löytymiseen oli tervetullut. Ensimmäisen kohdalla tämä siis todella tuli tarpeeseen, mutta kakkosen kohdalla en käyttänyt kertaakaan.

Pinnasänky. Perhepeti toimi mielestäni hyvin niin kauan, kun kenenkään ei tarvitse nukkua. Tokalla vauva-ajan kohdalla priorisoin omat uneni ja opetimme vauvan nukkumaan alusta asti omassa sängyssään nukahtaen sinne itse. Kahden kuukauden iässä bebe nukkui 12 h putkeen ja sillä linjalla ollaan jatkettu.

Kantoreppu tuo arkipäivien pelastaja! Tarvitseeko tästä edes muuta sanoa.

Lämpöpussi turvakaukaloon. Kaksi vauvaa-aikaa ilman lämpöpussia ja aina kateellisena katsellut, kun siskoni vauvalla tällainen on ollut. Lämpöpussi helpottaa niin paljon pukemista ja riisumista vauva-aikana. Olin jo ennen raskautta ihastunut PikkuVaniljan lämpöpussiin ja se olikin yksi ensimmäisistä hankinnoista vauvalle. Lämpöpussi näkyy myös postauksessa esiintyvissä kuvissa. Eikö olekin ihana!

Harsoja, paljon harsoja. Nämä ovat yhtä useasti hukassa kuin imetyssuojatkin. Näitä ei voi olla liikaa.

Jumpsuitit. Vauva-aikana olen ehdottomasti käytännöllisten vaatteiden puolesta puhuja. Jumpsuitit pysyvät päällä eikä rullaannu. Ne ovat yksinkertaisesti superkäteviä pikkuihmisille. Kuvissa oleva Jumpsuit Arksielta (koodilla “FITFUN” saat -20% heidän valikoimastaan).

Vaippoja. Jep, tätä tuskin tarvitsee enempää avata. Ette selviä ilman näitä.

Kätkyt- hälytin. Kerran sinisen lapsen syliini sängystä napanneena en edes harkitse käytämmekö tätä.parhaat ja turhimmat hankinnat vauvalle

Turhimmat hankinnat

Rintapumppu. Vauvat ovat aina saaneet rinnoistani enemmän kuin tarpeeksi maitoa, mutta pumpulla ei yksinkertaisesti meikäläisen rinnoista tipu tipan tippaa.

Hyppykiikku. Kuulin sen olevan huono lapsen ergonomialle, joten jäi käyttämättä.

Halpis imetyssuojat. Niitä ei vaan voi käyttää, koska ne eivät hoida tehtäväänsä.

Tutti. Vatsastani ulos tulleet vauvat eivät yksinkertaisesti ole pienenä vauvana (toinen ei ollenkaan) suostuneet syömään tuttia.

Tuttipullo. Kumpikaan tytöistämme ei ole huolinut tuttipulloa ollenkaan.

Sitteri jäi meillä myös melkein käyttämättömäksi. Mikäli sitterin aikoo hankkia, niin suosittelen satsaamaan siihen. Meidän sitteri oli halvin mahdollinen, ei missään määrin tukeva ja emme juurikaan käyttäneet sitä, koska se oli yksinkertaisesti niin surkea.

Itkuhälytintä emme ole koskaan omistaneet ja olen paljon miettinyt, että tarvitsisimmeko me tällaisen. Onko teidän perheessä itkuhälytin ollut turha vai hyvä hankinta? Me ei olla ihan vielä päätetty kummalle listalle kyseinen vempain kuuluu.parhaat ja turhimmat hankinnat vauvalle

Puuttuuko listoilta vielä jotain tärkeää? Mikä teillä vauva-aikana oli turhake ja mikä puolestaan paras hankinta?

Ps. oothan käynyt jo meidän Instagramissa osallistumassa Breden Kidsin ja Jollyroomin arvontaan?

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

 

En ehkä kestä, miten ihana jumpsuitti saapui viime viikolla postissa Arksielta. Estella sai itse avata pakettinsa ja olisittepa nähneet tytön hymyn huomatessaan haalarissa olevat pupun korvat. Estella sai oman pupuhaalarin, missä oli korvat ja pieni töpöhäntäkin. Neiti halusi heti pukea haalarin päälle ja voi, miten syötävän suloinen meidän pikkupupu oli.Pikkupupumme ihastui heti haalariinsa ja niin ihastuin itsekin. Ainoa miinus haalarissa on, että lapsi ei millään suostunut riisumaa sitä päältään illalla. Haalari ei myöskään ole paras valinta +28 asteen lämpöön, mutta pikkuneitimme mielestä haalari sopisi jokaiseen säähän kuin nenä päähän. Haalari oli niin suloinen, että tietenkin myös uusi tulokkaamme tarvitsi kyseisen haalarin ja mietin myös Amelielle pupu-hupparin hankkimista. Jumpsuitit ovat aina lastenvaatteissa ollut se heikkouteni ja hei, eläinkuosiset jumpsuitit… olen myyty!Saimme haalarin Arksielta. Arksie on Suomalainen lastenvaatemerkki, jolle tärkeitä asioita ovat vaatteiden söpöys, korkea laatu sekä käytännöllisyys. Arksien vaatteet eivät ole keinokuituisia, vaan tehty pehmoiseen luomupuuvillaan ja niissä on käytetty ainoastaan pienimmillekin sopivia turvallisia värejä. Arksielta löytyy useita eri eläinhahmoja.Mulla on sulle myös aivan mielettömän hyviä uutisia, nimittäin alekoodilla FITFUN saat -20% alennusta koko Arksien valikoimasta kesäkuun ajan. Nyt siis äkkiä shoppailemaan pikkubebeille omat eläinpuvut <3

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

 

Katselin tässä vaatekaappiani ja huomasin vaatteideni kokojen vaihtelevan XS:stä L:ään. Ystäväni totesi minulle, että ihmiset jotka eivät tiedä minun olleen viimeisen kolmen vuoden aikana kahta kertaa raskaana voisivat kuvitella minun jojoilevan painoni kanssa melko paljon. Kyse ei kuitenkaan ole jatkuvasta laihduttamisesta tai lihoamisesta, vaan yksinkertaisesti siitä tosiasiasta, että viimeisen kolmen vuoden aikana olen ollut kaksi kertaa raskaana ja kummallakin kerralla kerryttänyt ihan kiitettävästi kiloja. Ennen Estellan raskautta käytin kokoa XS, raskausaikana käytin kokoa S-L ja synnytyksen jälkeen käytin muutaman viikon kokoa M, jonka jälkeen siirryin kokoon S. Tämän raskauden alkuun asti kokoni oli S, mutta nyt on ollut aika vaihtaa jälleen kerran vaatekokoa kokoon M.Vaatekaappini sisältö on siis tällä hetkellä kokojen puolesta melko monipuolinen. Vaatteita, mitkä sopivat päälleni juuri nyt ei kaapistani kuitenkaan löydy liian montaa. Olen käyttänyt lähinnä mekkoja, mitkä eivät ole edes olleet virallisia raskausvaatteita, vaan ainoastaan hieman väljempiä mahdollistaen vatsani mahtumisen vaatteen sisään. En ole niitä ihmisiä, jotka malttavat ostaa kasan raskausvaatteita. Raskaus on kuitenkin niin lyhyt aika ja vaatteiden käyttöikä jää niin lyhyeksi, että en yksin kertaisesti malta tuhlata rahojani raskausvaatteisiin. Tämän takia olen suosinut tarpeeksi suuria mekkoja, mitä kaapistani on jo valmiiksi löytynyt. Myös bikinit ovat olleet oiva raskausvaate näin kuumilla kesähelteillä rannalla makoillen. Edellisessä postauksessa postasinkin omat top 6- luotto raskausvaatteet.Tällä hetkellä kolme lasta tuntuu sopivalta määrältä, mikä tarkoittaa sitä, että tämä olisi viimeinen raskaus minun kohdallani. Tämän raskauden jälkeen ajattelin tehdä pientä inventaariota vaatekaapissani ja laittaa eteenpäin isompia kokoja. En aio stressata painon tiputtamisen kanssa, mutta tavoitteenani olisi tällä hetkellä, että vuoden sisällä synnytyksestä raskauskilot olisivat pikku hiljaa poissa. Saas nähdä miten käy, mutta mielestäni se on ihan kohtuullinen tavoite. Ameliesta raskauskilot olivat poissa jo kaksi päivää synnytyksen jälkeen, mutta Estellan kohdalla vasta puolen vuoden jälkeen olin lähtöpainossani.On välillä jopa haikeaa ajatella, että tämän jälkeen en tule enää kokemaan raskautta ja vatsan kasvua. Toisaalta taas tuntuu ihan hyvältä ajatukselta, että aikansa kutakin. Meillä on pian kolme ihanaa neitiä talossa ja sitten kroppani saa levätä loppuelämän. Onhan tämä painonvaihtelu, lapsen kasvattaminen sisälläni ja hormoonien heittelyt olleet varmasti keholleni melkoinen puristus. Tämän raskauden jälkeen kehoni on hoitanut mielettömän duunin kolme kertaa ja mielestäni suoriutunut hommasta vieläpä aika moitteettomasti, joten on ehkä aika päästää kroppani näistä hommista eläkkeelle, hah! Sitten voisin keskitttyä pitämään vaatekokoni melko samana ja välttämään näin runsasta vaihtelua.

Ps. Instagramissa (@fitfunfamilyblog ) on meneillään kaksi arvontaa, joten kannattaa käydä osallistumassa!

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Tässä esittelyssä mun luottoraskausvaatteet, mitkä ei kiristä, purista tai aiheuta supistuksia! Mun päällä ei kovin usein enää nähdä urheilutrikoita ja crop-toppeja, heh.

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Kuka muu ei ole suuri hoitolaukkujen fani? Estellan vauva-aikana en omistanut ollenkaan ns. virallista hoitolaukkua ihan vaan siitä syystä, että en löytänyt ( tai  juurikaan edes etsinyt ) mieleistäni hoitolaukkua. Minulla oli Amelien vauva-ajasta hyvin muistoissa miltä perushoitolaukut näyttävät ja sellainen ei yksinkertaisesti miellyttänyt silmääni. Tällä kertaa huomasin Emmin blogissa kauniin hoitolaukun, mikä ei näyttänyt hoitolaukulta ja sillä hetkellä päätin etsiä itsellenikin tyylikkään hoitolaukun.Selailin eri nettisivuja ja Jollyroomin sivuilta löysin aivan ihanan hoitolaukun, mikä on päätynyt käyttööni jo nyt, vaikka vauva asusteleekin vielä vatsassani. Hoitolaukku on tarpeeksi tilava ja sinne mahtuu heittämällä läppäri, kirjoja, vaihtovaatteita, eväitä, kamera ja kaikki muukin tarpeellinen. Tämän lisäksi laukussa oli myös pienempi laukku, mihin voi laittaa esim. vaipat, puhdistuspyyheet yms.Tällä hetkellä laukku on ihan normikäytössä ja myöhemmin pääsee palvelemaan hoitolaukkuna. Tykkään kovasti tästä laukusta ja fiilistelen sitä, että laukun käyttöikä on pidempi, kun ei näytä pelkästään hoitolaukulta. Meidän Instagramissa meneillään 150 euron arvoisen lahjakortin arvonta, joten kannattaa ehdottomasti käydä osallistumassa!

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

ONNELLISEN PARISUHTEEN AVAIMET

“OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Istuimme sup-lautojen päällä merellä katsellen toisiamme ilta-auringon paistaessa kasvoihimme. Pidimme toisiamme kädestä kiinni. Siinä hetkessä tajusimme, että tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun olimme näin rennolla lomalla kaksin. Meillähän ei milloinkaan ollut sitä ns. normaalia treffailuaikaa, vaan hyppäsimme suoraan perhe-elämään, joten tällasia lomia ei ole paljoa tullut vietettyä. Rakastamme lapsiamme, nautimme suunnattomasti lomailla heidän kanssaan, mutta vuorokauden loma kaksin tuntui myös äärettömän hyvältä.långvik kylpylähotelliEi kiirettä, ei aikatauluja, vain me kaksi ja täydellinen paikka parisuhdelomalle. Täydellinen paikka, sitä todellakin Långvik Kylpylähotelli oli. Pitkiä kävelyjä yhdessä ja pystyimme pitämään toisiamme kädestä kiinni, koska ketään ei tarvinnut työntää vaunuissa, kantaa sylissä tai pitää kädestä kiinni. Oli vain me kaksi, yksityisranta, saunallinen sviitti, mielettömän hyvää ruokaa, kylpylässä loikoilua, suppailua ja pitkiä kävelyjä yhdessä. Tämä loma oli aivan täydellinen, vaikka kestoltaan olikin vain vuorokauden mittainen. Oikeastaan pienten lasten vanhemmille vuorokausi tuntui erittäin sopivalta ajalta, koska sitten alkoikin jo iskeä pieni koti-ikävä. långvik kylpylähotelliLångvikissä on otettu kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioon ja kaikille löytyy jotain. Siellä oli aktiviteettilistalla kaikkea Golfista elokuvateatteriin. Meidän ensisijainen tarkoitus reissulla oli rentoutua ja viettää aikaa kaksin, joten emme täyttäneet päiviämme kokeilemalla kaikkia aktiviteetteja (seuraavalla reissulla sitten ;)). Perjantaina kävimme pitkällä rauhallisella kävelyllä hotellin kauniissa ympäristössä luonnonhelmassa. Illemmalla lähdimme kahdestaan suppailemaan ja koko rannalla tai merellä ei lisäksemme ollut muita, joten saimme todellakin nauttia rauhasta, rentoudesta ja toisistamme ilman hälyä. Suppailun jälkeen istuimme vain sup-lautojen päällä ja annoimme aaltojen kuljettaa meitä. Tuo hetki oli täynnä rakkautta, romantiikkaa ja rentoutumista. långvik kylpylähotelliAika kului niin siivillä sup-lautojen päällä, että yhtäkkiä huomasimme illallispöytävarauksemme olevan aivan kohta. Palautimme laudat ja palasimme sviittiimme. Kävimme suihkussa ja laittauduimme illallista varten. Illallispaikka oli hotellin alakerrassa, joten matka ei onneksi ollut pitkä. Ruoka oli niin loistavaa, että Dom jopa totesi ruoan olleen parasta, mitä Suomessa on saanut. Söimme kolmen ruokalajin illallisen, jonka jälkeen vatsamme olivat niin täynnä, että päätimme ottaa myös loppuillan rennosti hotellihuoneesta nauttien. Kävimme omassa poreammeessamme sekä saunassa, mistä oli merinäköala. Myöhemmin illalla söimme hedelmiä ja raakasuklaata sängyllä maaten. Olipa meille tuotu huoneeseen oma Shampanjakin, mutta jätimme pullon korkkaamatta. Suuret kiitokset näistä suussa sulavista herkuista Långvikille! Olimme illalla sopineet, että ennen seitsemää ei saa herättää toista. Kumpikin taisimme tietää, ketä varten tämä sääntö tehtiin, heh. Kyllä vain, minä heräsin tuttuun tapaan kello viisi täysin pirteänä ja odottelin, että kello tulisi seitsemän. En tarkalleen tiedä mitä kuuden aikaan on tapahtunut, mutta olin nukahtanut uudelleen (minulle ei todellakaan yleensä käy näin) ja heräsimme Domin kanssa yhdessä vasta kahdeksan aikaan. Nukuimme siis paremmin kuin hyvin hotellin lakanoissa. Menimme aamupalallekin vasta yhdeksän jälkeen, kun yleensä syömme aamupalan viimeistään kuuden aikaan. Olimme jo päässeet edellisenä iltana maistamaan Långvikin ruokia, joten odotuksemme olivat korkealla aamupalan suhteen ja täysin syystä. Aamupala oli aivan tajuttoman hyvä. Aamupalalla pystyit valitsemaan itsellesi myös kevyempiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Tuoreiden hedelmien määrä oli aivan mieletön, siitä iso plussa! Toki ihan kunnon herkkujakin tuli syötyä aamupalalla enemmän kuin tarpeeksi, eihän letuille, croisanteille ja leivoksille voi sanoa ei. Aamupalan jälkeen menimme hyvästelemään huoneemme ja suuntasimme kohti kylpylää. Rentouduimme poreammeissa sekä kylpylän terassilla auringon alla maaten. Tuntui kuin olisimme olleet lomalla jo vähintään viikon, koska olo oli yksinkertaisesti niin rentoutunut. Långvik on täydellinen valinta niin aktiviiseen-, rentoutumis-, kuin parisuhdelomaankin. Långvik sijaitsee vain puolen tunnin päässä Helsingistä, joten sieltä pääsee myös helposti piipahtamaan Helsingissä. “HISTORIAN HAVINAA

Kirkkonummen Tanskarlaan vuonna 1976 valmistunut rakennus tunnettiin Kansallis-Osake-Pankin koulutuskeskuksena viime vuosituhannen loppuun saakka. Noista ajoista muistuttavat KOP:n veikeät oravat ovenkahvoissamme. KOP:n entisen pääjohtajan Jaakko Lassilan vieraanvaraisuudesta nautti näissä samoissa tiloissa presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Vuosisata aiemmin Tanskarlan tiedetään olleen myös J.V. Snellmannin pidetty kesänviettopaikka. Nykyisin Långvikin kokous- ja kylpylähotelli tarjoaa upean tapahtumapaikan sekä ainutlaatuisia hengähdyshetkiä arkeen. Nauti vieraanvaraisuudestamme kuten Kekkonen aikoinaan.”Ps. Pakko vielä erikseen hehkuttaa hotellin henkilökuntaa. Minulla ei ole minkään hotellin henkilökunnasta sanakaan negatiivista sanottavaa, vaan kokemukseni henkilökunnasta hotelleissa on aina ollut positiivinen. Siitä huolimatta tämän hotellin henkilökunta oli jotain poikkeuksellisen ystävällistä. Kaikki hymyilivät aina ja olivat niin sydämellisiä.