Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä HappyMe:n kanssa

 

Valmistuin vajaa pari vuotta sitten ravintovalmentajaksi ja hetken ehdin niitä hommia tekemään ennen kuin tulin raskaaksi. Ravintovalmentajana tuli tehtyä useita ruokapäiväkirja-analyyseja ja huomattua, kuinka yksipuolisesti ihminen saattaa syödä esimerkiksi kiireen tai tietämättömyyden takia. Joskus yksipuolinen ravitsemus saattoi johtua siitä yksinkertaisesta faktasta, ettei kyseinen ihminen tykännyt terveellisestä ruoasta. Monet kertoivat havahtuneensa puutteelliseen ravitsemukseensa vasta ongelmien tultua. Tällaiset esimerkit motivoivat minua entisestään puhumaan hyvästä ravitsemuksesta, jotta ongelmia ei tarvitsisi hoitaa, koska niitä ei olisi ehkä koskaan tullutkaan hyvän ravitsemuksen ansiosta. Raskaaksi tullessani ja perheemme kasvaessa päätin kuitenkin panostaa vain perheemme ravitsemukseen ja jätin muiden neuvomisen vähemmälle. Blogissammekin on nyt harvemmin ollut ravitsemukseen liittyviä postauksia, mutta toiveestanne niitäkin on tulossa jälleen enenevissä määrin.

Olen aina ollut kiinnostunut ravitsemuksesta ja olen yrittänyt aina panostaa lastemme ravitsemukseen. Kämppä saattaa olla kuin pommin jäljiltä, mutta eineksiä meillä ei syödä lähes milloinkaan. Vaikka lapsemme syövätkin melko terveellistä ruokaa ja eivät jätä kasviksiaan lautaselle, niin he eivät valitettavasti saa kaikkea tarpeeksi ruoasta. Ei, vaikka niin haluaisinkin. Esimerkiksi D-vitamiinia ei kukaan täällä pohjolassa asuva saa tarpeeksi, ellei matkustele säännöllisesti auringon alle tai napsi niitä pillereitä purkista. Rahallisesti halvempi sekä lomien kannalta helpompi vaihtoehto on tuo jälkimmäinen!

Kuullessani mahdollisesta kaupallisesta yhteistyöstä HappyMe:n kanssa, olin ihan hullun fiiliksissä ja vastasin heti olevani mielelläni messissä. Lähtiessäni kirjoittamaan lapsille suunnatusta vitamiinilisästä haluan olla aivan vakuuttunut siitä, että tuote on suosittelun arvoinen, joten ennen yhteistyöhön lupautumista halusin selvittää HappyMe:n tuotteista muutamia asioita. Selvittelyjeni tuloksena lähdin innoissani mukaan yhteistyöhön ja samalla taisin löytää perheemme pienimmille vitamiinilisän, mitä tulee tilattua jatkossakin. Tämä on erinomainen lisä hyvän ravitsemuksen rinnalla.

HappyMe on suunniteltu kasvaville lapsille ja ainesosat ovat valikoituneet niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lapsen kasvua. HappyMe:llä on positiivisia vaikutuksia niin aivoihin, näköön, luustoon, sydämeen kuin vastustuskykyynkin. HappyMe sisältää omega-3-rasvahappo DHA ja EPA, mikä edistää aivotoimintojen sekä näön pysymistä normaalina (*) sekä edistävät sydämen normaalia toimintaa (**). Lisäksi se sisältää D-vitamiinia, mikä on välttämätön lapsen luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintoa.  Kaiken tämän lisäksi on HappyMe kuin herkullinen karamelli, mitä lapset eivät aivan varmasti unohda yhtenäkään aamuna ottaa.

* Tutkittu vaikutus aivoille ja näölle saavutetaan nauttimalla 250 mg:lla DHA:ta päivittäin.
** Tutkittu vaikutus sydämelle saavutetaan nauttimalla 250 mg EPA:a ja DHA:ta päivittäin.

Haluan pitää huolta siitä, mitä omasta suustani alas laitan, mutta vielä tärkeämpänä pidän sitä, mitä lasteni suusta menee alas. Itse käytän useimmiten halvinta mahdollista D-vitamiinilisää, mutta lapsille syötän ainoastaan laadukkaita ja turvallisia valmisteita. HappyMe on tuotettu vastuullisesti ja kalmariöljy on Friend of the Sea- sertifioitua (eli kalmarin pyynnillä ei vahingoiteta eläimiä tai merenpohjaa, vaan se kerätään elintarviketeollisuuden ylijäämästä). Koko tuotantoprosessi on laatustandardien- ja kriteerien mukainen.

Nyt blogimme lukijoilla on mahdollisuus tilata ensimmäinen HappyMe-vitamiinivalmiste tämän linkin kautta tutustumishintaan -50%. HappyMe:n voi tilata kestotilauksena, jolloin tuote tulee kätevästi kuuden viikon välein, jolloin sinun ei tarvitse stressata kaupassa juoksemisesta. Tilauksella ei ole kuitenkaan mitään sitoutumisaikaa, joten voit myös halutessasi perua myös kestotilauksen koska vain haluat.

Marraskuu on täällä. Marraskuu on yksi niistä kuukausista, minkä voisin viettävää jossain lämpimässä auringon alla. Marraskuussa ei juurikaan vielä ole lunta, mutta pimeyttä riittää. Marraskuussa ei ole enää värikkäitä lehtiä puissa, mutta vesisateita sitten senkin edestä. Marraskuu on yksi pimeimmistä kuukausista, mutta silti siinä on se oma fiiliksensä. Itse asiassa tänä vuonna marraskuu ei tunnu ollenkaan niin pimeältä ja synkältä. En tiedä onko tämä aikuistumisen merkki, mutta fiilistelen kovasti rauhallisia koti-iltoja takkatulen ääressä koko perheen voimin, kun ulkona tuuli puhaltaa ja vettä sataa.Marraskuussa on myös lupa aloittaa kunnolla joulun fiilistely. Amelie kyseli jo heinäkuun lopulla, että koska voimme aloittaa perheen kanssa joulun suunnittelemisen. Silloin 30-asteen helteissä ajatuskin joulusta tuntui kaukaiselta, mutta tänään oli ihanaa ensimmäistä kertaa kuunnella joululauluja ja leipoa herkullisia pipareita. Taikinasta paistettiin ehkä puolet, koska toinen puoli oltiin jo syöty. Amelie teki tarkkaa työtä, kun Estella keskittyi paloittelemaan jo leivottuja pipareita. Eliana puolestaan nukkui tyytyväisenä lähes koko piparitalkoiden ajan. Minä ja Dom naureskelimme tyttöjen touhuille sekä vain nautimme tuosta hetkestä. Koko perhe yhdessä, niin arkinen, mutta tärkeä hetki. Joka vuosi olemme tyttöjen kanssa paistaneet pipareita ja joka vuosi tuntuu, että miten ihmeessä yksi vuosi on taas kulunut eteenpäin.Tehdään marraskuusta ihan huippu kuukausi kaikesta pimeydestä huolimatta. On niin paljon asioita, mistä olla kiitollinen, eihän oteta niitä itsestäänselvyyksinä. Kun tarkemmin mietin, niin marraskuun ilmat kuuluvat tähän joulun fiilistelyyn. Voi hyvällä omalla tunnolla olla käpertyneenä viltin alle lasten kanssa ja lukea kasan kirjoja, jonka jälkeen jatkaa iltaa pelaillen takkatulen ääressä. Voi hyvällä omalla tunnolla nauttia nyt sisällä olemisesta, kun koko kesä käytiin vain kotona kääntymässä.

LUE MYÖS

PAINONNOUSU RASKAUSAIKANA

ROMANTTINEN YÖ

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

VAUVAN NIMI

MITES SE IMETYS? EI AINAKAAN NIINKUIN KUVITTELIN.

SYNNYTYSTARINA

HÄN ON TÄÄLLÄ

MITEN VAUVA MUUTTAA PARISUHDETTA

SISKOSTEN ENSITAPAAMINEN

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Tiesitkö, että moni suomalainen syö aivan liian vähän proteiinia? Treenaatko kovaa, mutta kehitystä ei tapahdu? Oletko tsekannut, että saat tarpeeksi proteiinia? Kuinka paljon sitä proteiinia sitten pitäisi syödä?

On täysin mahdoton heittää yhtä lukua ja sanoa, että se proteiinimäärä sopisi kaikille. Proteiinin tarve pitäisi aina miettiä yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Kovaa treenava luonnollisesti tarvitsee proteiinia enemmän kuin täysin urheilua välttelevä ihminen. Itse pidän tavoitteellisesti treenaavien kohdalla hyvänä nyrkkisääntönä n. 1.5-2.5 gramman proteiininsaantia per kehon rasvaton painokilo. Toki tämäkään ei ole absoluuttinen totuus, sillä joissakin tilanteissa saattaa hyvinkin olla tarpeen saada proteiinia enemmänkin esim. n. 3g per rasvaton painokilo. Jos et itse tiedä, mikä on sinulle sopiva määrä, niin suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen.

Mistä sitä proteiinia sitten saa?

Hyviä proteiininlähteitä on vaikka kuinka paljon, eikä pelkästään maustamaton maitorahka, mikä toki on myös hyvä proteiininlähde sekin. Erinomaisia proteiininlähteitä ovat maitorahkan lisäksi mm. lihat, kalat, kananmunat, hera, maitotuotteet, pavut, linssit, kvinoa, mantelit, avokado, pinaatti sekä esimerkiksi proteiinilisät.

Milloin kannattaa käyttää proteiinilisää?

Moni suomalainen saa valitettavasti liian vähän proteiinia, mutta ei se tarkoita että kaikkien tulisi kauha tolkulla alkaa vetämään proteiinilisiä. Maltillinen proteiinilisä olisi varmasti monellekin hyvä asia, jos ruoasta ei saada tarpeeksi proteiinia. Monelle asiakkaalleni aamupalat ovat todella proteiiniköyhiä ja tällöin usein suosittelen proteiinilisää aamupalalla. Proteiini täyttää ja pitää kylläisenä, jolloin se on myös apuna painonpudotukselle ja painonhallinnalle. Myös kovaa treenavat ihmiset harvoin saavat tarpeeksi proteiinia normaalista ruokavaliostaan, joten heille suosittelen myös proteiinilisää. Älä kuitenkaan marssi kauppaan ja osta kymmeniä suklaaproteiinipatukoita ja vedä niitä kerralla herkkunälässäsi vatsaasi, se ei ole tarkoituksenmukaista. Suosittelen laskemaan kuinka paljon proteiinia saat, että tiedät onko sinulla tarvetta proteiinilisälle ja jos, niin kuinka paljon tarvitset lisää.

Millainen proteiinilisä on hyvä?

Ihmiset arvostavat proteiinilisissä eri asioita. Toinen haluaa proteiinilisän maistuvan taivaallisen hyvältä, toinen arvostaa laatua ja toinen luonnollisuutta. Meidän perheessä maku on yksi viimeisistä kriteereistä. Tärkeintä meille on laatu ja luonnollisuus. Syömme proteiinilisää taataksemme riittävän proteiinin saannin terveellisistä sekä tavoitteellisista syistä. On toki plussaa, jos proteiinilisä maistuu hyvältä, mutta sei ole ykkös-kriteeri. Suosittelen siis tutustumaan proteiinilisän ainesosaluetteloon ja tsekkaamaan, mitä kaikkea tämä pitää sisällään. Jos haluat minun mielipiteeni, niin suosi laatua maun sijaan!

Mitä proteiinilisää me käytämme?

Meidän tällä hetkellä käyttämämme proteiinilisä on Kuntokaupasta hankkimamme Nutri Worksin heraproteiini-isolaatti Iso WorX ja voin lämpimästi suositella tätä jokaiselle urheilijalle, kuntoilijalle tai ylipäätään kaikille ravitsemuksestaan kiinnostuneelle. Kerroin aiemmin arvostavani laatua ja luonnollisuutta, tämä purkki sisältää kumpaakin ja on vieläpä laktoositon. Tämä Heraproteiini-isolaatti on aivan mahtava setti sekoittaa smoothien tai valita messiin treenikassiin. Tuotteen proteiinipitoisuus on 85 g / 100 g , joten senkin puolesta tämä proteiinilisä on hyvä valinta. Heraproteiini-isolaatti on kuitenkin kallimpaa kuin heraproteiinikonsentraatti, miksi? Heraproteiini-isolaattissa on vähemmän rasvaa ja laktoosia, jolloin se myös imeytyy huomattavasti nopeammin verrattuna konsentraattiin. Erityisesti harjoituksen jälkeen isolaatin nopeasta imeytymisestä on hyötyä lihaskasvun kannalta. Suurena plussana on myös, että nämä Nutri Worxin proteiinivalmiseet makeutetut jauheet ovat makeutettu stevialla ja maustamattomassa jauheessa ei ole ollenkaan makeutusaineita.

Ja lopuksi meillä on vielä ihan superhyviä uutisia. Nimittäin Kuntokauppa antoi teille alekoodin, millä saatte kaikista NutriWorks tuotteista -20 % koodilla “NW20”. Nyt jos joskus voit siis satsata laadukkaaseen protskuun, kun ei tarvitse maksaa maltaita. Koodi on voimassa ajalla 14.3-28.3.2018.

Ps. meidän Instagramissa arvotaan 1kg heraproteiinia + treenikalenteri. Kannattaa siis ehdottomasti käydä osallistumassa! 🙂

Tammikuussa kerroin, kuinka haluamme säästää ruokakuluissa 400 euroa kuukaudessa, mikä tarkoitti 100 euron leikkausta viikossa. Kerroin kuinka minulle on tärkeää, että koko perhe syömme terveellisesti ja pyrkimys oli vähentää ruokakuluissa edelleen terveellisesti syöden. Minulla oli tarkat suunnitelmat, mitä ruokia teemme, kuinka paljon ja koska. Tämä suunnitelma ehti olla käytössä about pari viikkoa, kun pikkuihminen sisälläni päätti pistää hommat uusiksi. Olen jokaisessa raskaudessa kärsinyt todella rajusta raskauspahoinvoinnista, mikä on vienyt minut myös sairaalaan tiputukseen. Lähes kaikki ruoka ällöttää ja syön juuri sitä, mikä sillä hetkellä ällöttää vähiten. Suunnitelmallisuutta tai terveellisyyttä omassa ruokavaliossani en ole noudattanut tällä hetkellä ollenkaan. Viimeistä pari päivää lukuunottamatta olen oksentanut kaikki päivät aamusta iltaan ja tärkeintä on ollut saada alas jotain, mitä tahansa, vaikka sitten hesburgerin valkoista majoneesia ja hampurilaisia. Jos syömiseni ei ole ollut terveellistä, niin ei se ollut tippaakaan taloudellistakaan. Ostaa nyt ruokaa, mikä ehtii olla vatsassa vain muutaman minuutin ja päätyy sen jälkeen vessapyttyyn. Tuntuu melkein rahan vessapyttyyn heittämiseltä. Näin äkkiseltään voisi siis kuvitella, että emme ole onnistunut, niin missään kohtaa suunnitelmaamme, mutta ei asia nyt ihan niinkään ole.

Dom on ottanut nyt perheessämme kokin(kin) vastuun ja tehnyt ruoat itselleen ja lapsille. Terveellistä, edullista ja ainakin lasten mielestä herkullista ruokaa tai ainakin herkullisempaa kuin minun tekemäni kuulemma. Meillä on myös aivan mahtavat perhe ja ystävät, jotka ovat myös auttaneet meitä aivan suunnattoman paljon. Välillä äiti on tuonut jauhelihakeittoa meille, välillä siskoni on kutsunut meidät kaikki heille syömään ja hyvät ystävämme olivat mm. koko viime viikonlopun meillä kokkailemassa, kun Dom opiskeli Helsingissä. Meillä muulla perheellä on siis edelleen ruokahuolto pelannut äärimmäisen hyvin, vaikka meikä onkin ollut poissa kuvioista ja itse syönyt ihan mitä sattuu.

Viime kuussa rahaa ruokaan meni 467 euroa eli 633 euroa vähemmän kuin joulu- ja tammikuussa. Kaikesta säädöstä ja ruoan vessanpyttyyn joutumisesta huolimatta ruokakulut tippuivat aivan hurjan paljon ja oli hyvin silmiä avaavaa huomata, kuinka paljon sitä voikaan ruokakuluissa säästää. Toki helmikuussa meille tosiaan on myös paljon perheemme ja ystävät tehneet ruokia, mikä luonnollisesti on myös säästänyt ruokakuluissa. Katsotaan miten käy nyt maaliskuussa.

Aiemmassa postauksessa kerroin, kuinka perheemme ruokaostoksiin meni viikossa n.250 euroa. Minun mielestäni se on aivan liikaa nelihenkiseltä perheeltä. Emme myöskään juuri koskaan syö ulkona, joten siihenkään ei suuria summia uppoa. Olemme siis onnistuneet kuluttamaan 250 euroa ihan perus ruokakauppaan, mikä meidän tapauksessamme on Lidl. Jos mietitte, että miten ihmeessä se on edes mahdollista, niin minäpä kerron teille. Mikäli haluat siis kuluttaa enemmän rahaa ja säästää vähemmän, niin toimi näin. Jos taas haluat säästää ruokaostoksissa, niin vältä nämä virheet.

1.Suunnittelemattomuus

Suunnittelemattomuudesta saa maksaa myös ruokakaupassa. Jos et ole suunnittelut, mitä ruokia aiot tehdä seuraavina päivinä, niin et luonnollisesti voi myöskään suunnitella kauppalistaa. Tällä tyylillä kaupasta tulee ostettua kaikkea tarpeetonta ja tarpeellinen unohtuu kauppaan. Se tarpeellinen haetaan kaupasta myöhemmin ja näin kuluu myös enemmän bensaa. Tarpeeton saattaa jäädä kokonaan tarpeettomaksi ja käyttämättä, jota voisi verrata rahan roskin heittämiseen. Suomalaiset heittävät ihan hulluna ruokaa roskiin ja uskoisin, että suunnittelemattomuus on siihen suuri syy. Suunnittelussa kehittyy koko ajan ja seuraamalla ruoan kulutustasi pystyt suunnittelemaan entistäkin paremmin ostoslistasi sekä ruokalistasi. Suosittelen siis säilyttämään kuitit ja kirjaamaan aina ylös, mikäli esim. maitoa olisikin tarvittu enemmän tai juustoa vähemmän.

2. Nälkäisenä kauppaan meneminen

Ihan järkyttävä tilanne. Oonko ainut kuka on mennyt nälkäisenä kauppaan ja ostanut kaiken mahdollisen, mitä mieli tekee. Nälkäisenähän mieli tekee kaikkea, joten kauppakärryt ovat olleet melkoisen täynnä. Kotona sitä huomaa ostaneensa kaikennäköistä tarpeetonta ja epäterveellistä.

3. Kiireessä kauppaan meneminen

Kiire tai nälkäinen taapero ei ole kovin hyvä kauppakaveri, koska siinä iskee stressi varmasti jokaiselle. Kiireessä ketään ei kiinnosta katsoa hintoja, vaan kärryihin napataan vahingossa kallein mahdollinen tuote, kunhan päästään nopeasti kaupasta ulos. Kiireessä tulee helposti myös unohdettua jotain, koska kuka kiireessä alkaisi tarkistamaan kauppalistaa. Varaa siis kauppareissuun hyvin aikaa, niin säästät rahaa ja hermojasi. Ja muista ruokkia taapero 2 minuuttia ennen kauppaan lähtöä, niin hänkin on hyvällä tuulella.

4. Älä käytä edellisen päivän ruoan tähteitä

Suunnittelemalla ruoat tietyssä järjestyksessä pystyt hyödyntämään edellisen päivän ruoan tähteitä. Meillä esimerkiksi tortillapäivän jälkeen on useimmiten wokkia, koska wokkiin voi heittää edellisen päivän kaikki ylijäämät. Yhtenä päivänä syödään pizzaa (hieman terveellisemmällä pohjalla), minkä päälle voi heittää edellisen päivän jauhelihat ja vihannekset. Kannattaa siis myös suunnitella, missä järjestyksessä ruoat syödään.

LUE MYÖS

LAIHDUTTAJAN SUURIMMAT VIRHEET

KYLLÄ, TÄMÄN KIRJOITTAMINEN TUNTUI VAIKEALTA

KOSKA ÄITIYDESTÄ TULI ETUOIKEUDEN SIJAAN TAAKKA

HÄÄMME ITÄVALLAN ALPEILLA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Hyvä ystäväni oli meillä viikonlopun kylässä ja aiheutin hänelle sekä luonnollisesti myös itselleni ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytyksen syy oli typeryys ja tietämättömyys sopivalla sekoituksella. Tekisi mieli syyttää myös hieman päivällä ollutta migreeniä, minkä takia aivot olivat vielä hieman nukkumassa. Olin siis ostanut Kenialaisia papuja, mitä jo itsessään ystäväni sekä vanhempani ihmettelivät. Miksi Kenialaisia? Kauheessa kiireessä aloin paloittelemaan tuoreita papuja ja jälkikäteen aloin epäilemään, että muistinkohan edes pestä niitä. No sillä ei ollut ehkä edes väliä, koska ainakaan en niitä keittänyt.

Paloiteltuani pavut heittelimme ne pizzan päälle, minkä laitoimme hetkeksi uuniin. Rikoimme vielä varmuuden vuoksi muutamat kananmunat päälle varmistaaksemme, että pavut eivät pääse kuumenemaan liikaa ja saamme takuuvarmasti ruokamyrkytyksen. Tämän jälkeen söimme pizzat papuineen hyvällä ruokahalulla. Parin tunnin päästä vannoin, että en aio laittaa suuhuni enää milloinkaan papun papua. Jonkin ajan kuluttua ruokailumme jälkeen alkoi minun ja ystäväni vatsa kiertämään. Onneksi meillä on kaksi vessaa. Onneksi Amelie vihaa papuja ja oli nyppinyt joka ikisen papua muistuttavankin jutun ruoastaan pois. Onneksi, onneksi, lapset eivät siis saaneet ruokamyrkytystä. Pohdimme mistä ihmeestä ruokamyrkytys on voinut tulla, kunnes ystäväni varovaisesti ja erittäin asiallisesti hänelle fiksuun tapaan kysyi, että muistithan keittää pavut ennen paloittelemista. No, enhän minä niitä ollut keittänyt. En todellakaan. En yleensä käytä tuoreita papuja ja tästä lähin en todellakaan käytä niitä. 

Oletko koskaan kuullut lektiinistä? No, se oli se syy miksi me eilen saimme ruokamyrkytyksen oireita. Voihan lektiini, pistit meidän sunnuntai-illan uusiksi. Omaksi puolustuksekseni sanottakoot vielä, että pakkausmerkinnät eivät olleet oikein. Eviran sivuilla nimittäin lukee, että papujen pakkausmerkinnöissä on oltava selkeästi myytävän pavun nimi, käyttöohje ja varoitusmerkintä. Tässä papupaketissa ei ollut juuri mitään muuta tietoa kuin Keniasta kotoisin. Ei mennyt siis ihan putkeen ruoanlaitto tällä kertaa, onneksi kyseessä oli niin läheinen ystäväni, että ehkä uskaltaa ruokamyrkytyksestä huolimatta vielä tulla meille. Mainittakoot vielä, että 25-vuoden ystävyyden aikana olen ensimmäistä kertaa aiheuttanut ruokamyrkytyksen ystävälleni, että ei näitä kuitenkaan ihan jatkuvasti tapahdu. Tästä lähin varmuudeksi kotimme on kuitenkin tuorepapuvapaata- aluetta.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Olimme viikonloppuna Domin kanssa Lahdessa tsekkaamassa Nordic Fitness Expon ja päällimmäinen fiilis on proteiiniähky. Kova treenaaminen kulkee useimmiten käsi kädessä hyvän ravitsemuksen kanssa, ainakin mikäli tavoittelee hyviä tuloksia treenaamisesta. Mutta jostain kumman syystä terveellinen ravitsemus näytti ainakin messuilla siltä, että se olisi yhtäkuin hurjat määrät protskua. Olin oikeasti vähän pettynyt messujen proteiinituputukseen. Minulle yritettiin myydä proteiinipatukoita kertomalla, että niillä on kätevä korvata lounas. Siis, että mitä? Proteiinivalmisteita tulisi käyttää lisänä, mikäli niitä tarvitsee, ei todellakaan korvata kunnon ruokaa. Toinen yritti myydä minulle proteiinivanukkaita myyntipuheella, että kerrankin voi syödä herkkua niin paljon kuin haluaa. Niinkö tosiaan? Se, että suklaalevyyn lisätään proteiinia ei tee siitä terveellistä. Proteiinilisät ovat hyvä juttu omalla paikallaan, nimittäin nimenomaan proteiinilisänä.

Proteiinilisät ovat toki hyvä juttu joissakin tapauksissa ja kovaa treenatessa monet tarvitsevat proteiinilisää. Mutta perusaktiivisesti liikkuva ihminen, jos hieman katselee mitä syö ja kuinka paljon, niin ei edes tarvitse proteiinilisiä. Proteiininsyönti tuntuu räjähtäneen käsiin ja sitä luullaan, että kaikki missä on proteiinia on terveellistä. Ei sillä väliä, että proteiinipatukka saattaa sisältää proteiinin lisäksi vaikka mitä kakkaa. Messuilla tuli maisteltua paljon erilaisia tuotteita ja osa niistä maistuivat niin teolliselta kuin olla ja saattaa. Tuotteita maistellessa totesin Domille, että ei osa näistä jutuista voi vaan mitenkään olla hyväksi ihmisen kropalle, ei vaikka kuinka niissä olisi proteiinia sata grammaa sadassa grammassa. Ja kuinka moni proteiinilisän käyttäjistä edes tarvitsisi proteiinilisää? Sanotaan nyt vielä kerran, että omalla paikallaan ne ovat hyvä juttu, lisänä hyvää ravitsemusta, mikäli on tarvetta proteiinilisälle.proteiinilisä

Hiilarit tuntuivat olevan pahin vihollinen siellä. Pastat vaihdetaan proteiinipastaksi, ettei tule syötyä liikaa hiilareita. Proteiinipatukoista hehkutettiin kuinka vähähiilarisia ne ovat. Miksei messulla mainostettu hyviä hiilareita? Miksi messuilla ei hehkutettu hiilarien tärkeyttä? Miksi hiilarit ovat niin väärinymmärretty makroravinne? Miksi siellä ei ollut näytteilleasettajia, jotka olisiva puhuneet hiilarien tärkeyden puolesta. Jos oletetaan porukan treenaavan niin kovaa, että jokaisella on järjettömän suuri tarve lisäprotskulle, niin eiköhän heillä olisi myös aika järjettömän suuri tarve hyville hiilareille? Ihminen tarvitsee myös hiilareita! Entä hyvät rasvat, vihannekset, marjat ja hedelmät? Just saying.

Mikäli käytät proteiinilisiä, niin suosittelen ihan mielenkiinnosta laskemaan paljonko oikeasti tarvitset proteiinia ja paljonko sitä saat. Jos syöt todella proteiinipitoista ruokaa ja sen lisäksi vedät protskupatukoita sekä muita proteiinivalmisteita, niin saatat todellakin saada liikaa proteiinia. Proteiinit eivät ole poikkeus, liika on liikaa. *Kuinka paljon tarvitset proteiinia riippuu myös luonnollisesti koostasi sekä tavoitteistasi. Treenatessasi kovaa on aiheellista pitää huolta riittävästä proteiinin saannista lihasten korjaamisen sekä rakentamisen kannalta. Mutta liiallinen proteiininsaanti ei nopeuta prosessia. Liiallinen proteiinin saaminen voi olla haitallista esimerkiksi munuaisille.

Olisin kaivannut messuille enemmän näytteilleasettajia, jotka puhuvat terveellisen ravitsemuksen puolesta ja vähemmän proteiinipatukoita. Sekä minua harmitti se, että ihmisille myydään proteiinipatukoita, mitä “voi syödä ihan niin paljon kuin haluaa ilman huonoa omaatuntoa.” Tänään käyn ostamassa ihan kunnon rehellisen suklaapatukan ihan vaan sen takia, että tekee mieli ja voin syödä myös sen täysin hyvällä omalla tunnolla ilman, että siihen on lisätty proteiinia. Kun muu ravitsemus on kunnossa, niin viikossa pari suklaapatukkaa eivät kaada kuppia nurin sekä päinvastoin. Jos koko muu ravitsemus on pyllyllään, niin proteiinilisät eivät sitä yksinään paranna.

*Mutta niinkuin jo aiemmin sanoin, niin proteiinilisät ei ole itsessään se paha juttu, mutta liika vaan on liikaa. Itsekin käytän proteiinivalmisteita välillä ja Dom käyttää niitä päivittäin. Ja mitä vielä proteiinilisiin ja niiden teolliseen makuun tulee, niin messujen jälkeen enemmän kuin koskaan olen iloinen, että on olemassa myös yrityksiä, joiden protskut eivät ole täynnä makeutusaineita yms…!

*Muokattu tekstiä julkaisemisen jälkeen

Olemme juuri muuttaneet, joten onhan se ihan oikeutettua käpertyä omaan kotiin ja vaan nauttia siitä. Mutta tämähän tuntuu tapahtuvan joka syksy, joten se ei johdu ainoastaan muutosta. Syksy tuntuu olevan minulla ehdottomasti se vuodenaika, kun haluaisin viettää kotona jokaisen hetken. Lämpimässä kodissa villasukat jalassa ja keskeneräinen virkkaustyö kädessä. Syksy on se aika vuodesta, kun innostun tekemään käsitöitä ja aloitankin yleensä vähintään kolme eri projektia, joista yksi ehkä valmistuu. Mutta entäs se treenaaminen?ravintovalmentajaOllaanko peruspositiivisia ja sanotaan vaan, että paremminkin voisi mennä. Toisin sanoen, mitä saliin tulee, niin lähin kontaktini kuntosalin kanssa viime viikkoina on ollut, kun olen hakenut Domin sieltä. Eihän sali toki ole ainoa paikka, missä voi treenata. Meillä on kotona treenivälineitä, vaikka muille jakaa, mutta jostain kumman syystä ne ovat pysyneet omilla paikoillaan hyvinkin siististi viime viikkoina. Muistankoha enää mitä sana, treenata, edes tarkoittaa? Olisiko aika ottaa itseään niskasta kiinni?

Onhan minulla ollut flunssakin, jota voin helposti syyttää jo tervehdyttyäni ainakin sen kuukauden jos toisenkin, hah! Ei vaan, nyt on paluu arkeen ja myös paluu treeneihin. En usko siihen, että muutos alkaa huomenna. Kun päätän tehdä jotain huomenna, se on vähän sama kuin ei koskaan. Siksi sanonkin, että aloitan paluun normaaliin elämään ja treeneihin tänään. Kahden lapsen äitinä en aio priorisoida salia ykköseksi enkä edes kakkoseksi, mutta ainakin pari/kolme kertaa viikossa yritän siellä käydä. Sekä tietysti Estellan päikkäriaikoina yritän pari kertaa viikossa vetästä pienet kotitreenit, joko kotosalla tai lähimetsässä riippuen nukkuuko Estella vaunuissa vai sängyssään.ravintovalmentajaSuuri muutos tulee myös ravitsemukseeni, nimittäin nyt loppuu epäsäännöllisesti syöminen ja suklaan mussuttaminen. Ravintovalmentajana valmennan jatkuvasti ihmisiä, kuinka heidän tulisi syödä oikein (ja säännöllisesti) ja sitten itse en ole ehtinyt syömään tai  tekemään ruokaa ja vetäsen kiireessä suklaapatukan. “Suutarin lapsilla ei ole kenkiä,” vai miten se meni? Kysehän harvoin on siitä, että ei oikeasti ehtisi. Yleensähän kiire tulee siitä, että asioita ei suunnittele. Meidän perheessä ainakin suunnitteleminen helpottaa arkea niin paljon ja kaikkien ravitsemuskin on huomattavasti parempi, kun ruoat suunnitellaan etukäteen.ravintovalmentajaNyt siis tämä kotiäiti palaa painojen ja terveellisen ruoan pariin! Minulla ei ole halua pudottaa painoa. Suurin tavoitteeni on saada yläkroppaan lisää voimaa, sillä ryhtini menee helposti hieman “kasaan”, jos en treenaa. Sekä muokata hieman kehonkoostumusta. Puntari ei kerro kaikkea, mutta silti punnitsin itseni, miksi? Todistaakseni sen, että puntari ei todellakaan kerro kaikkea.  Otin myös valokuvat, jotta voin verrata ennen jälkeen kuvia ja ehkä nähdä, että vaikka vaakanumero ei muutu, niin kroppani siitä huolimatta voi muuttua. Ehkä jaan niitä myös blogissamme myöhemmin?

 

Lohipasta

Meidän tapauksessamme – meillä kun on kaksi lasta – ruoan täytyy joskus terveellisyyden ja tuoreuden lisäksi olla nopeaa. Tällaisina päivinä syömme usein pastaa. Perheemme ehdottomaksi lemppariksi onkin noussut Domin tekemä lohipasta, josta tykkäävät niin lapset kuin me aikuisetkin. Kun pastan yhdistää loheen, ruoka ei ainoastaan maistu hyvältä, vaan siitä saa myös paljon hyviä rasvoja. lohipasta

4 annosta:

–       1 rkl rypsiöljyä

–       Tuoretta persiljaa

–       Suolaa ja pippuria

–       2 ½ dl kermaa

–       1 kasvisliemifondi

–       250g lohta

–       250g tagliatellea (spagetti toimii myös täydellisesti)

–       Puolikkaan sitruunan mehu

–       1 normaalikokoinen sipuli

Ohje:

Ensin keitä pastaa kunnes se on kypsyydeltään al dente ja valuta sitten vesi pois. Pastan kiehuessa voit pilkkoa lohen valmiiksi suupalan kokoisiksi paloiksi.

Pilko sipuli ja kuumenna rypsiöljy pannulla. Kuullota sipuleita, kunnes ne ovat kullanruskeita. Lisää sitten lohi ja paista.

Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää sitruunamehu, kerma ja kasvisliemifondi. Odota, kunnes liemi on hieman keittynyt kokoon ja lisää pasta. Kaada pasta tarjoiluastioihin ja koristele tuoreella persiljalla. Tarjoile välittömästi.lohipasta