“Tämä pieni maa jalkojen alla

Taivas suunnaton päällä maan

Olen tuntenut tuulen tuoksun

Kuullut aaltojen pauhinan

Olen nähnyt sen, kun sataa valkoista lunta

Olen huomannut ajan juoksun

Nähnyt varjojen kasvavan, mutta pelkää en;

Tiedän minne matkaani tehdä saan”

Meidän perheellämme on kaksi rakasta maata, juhlimme kahta itsenäisyyspäivää, puhumme perheessämme useampaa kieltä, teemme niin suomalaisia kuin itävaltalaisiakin ruokia, kahdessa eri maassa asuu meille tärkeitä ihmisiä. Perheellämme on kaksi kotia, Suomessa sekä Itävallassa. Suomessa asumme, mutta Itävallassa yritämme käydä vähintään pari kertaa vuodessa. Kummatkin tytöt ovat pienestä asti matkustelleet ja he ovatkin ihan mieletöntä matkaseuraa. Amelie on jo nyt tehnyt listaa, mitä hän pakkaa matkalle mukaansa. Lista on kuulemma nyt valmis, ja se näyttää tältä:

“- Evästä (automatkalle, lentomatkalle, automatkalle)

– My Little Ponyt

-Piggy Bank rahat

-Nukke mulle ja Blinille

-Äitille suklaata (kerroinkin jo mun suklaariippuvuudestani eilen. Tainnut neitikin huomata sen)

-Vähän lisää eväitä”

Mitä sitä muuta matkalle tarvitsisi? Ehkä passeja voisi tarvita. Tänään nimittäin huomasin, että omani ja Amelien passit olivat vanhentuneet. No, onhan tässä vielä muutama arkipäivä aikaa. Amelie aloittaa meillä pakkauksen suunnitelun jo siinä vaiheessa, kun lennot on tilattu. Itse perinteisesti viimetipan ihmisenä jätän pakkaamisen edelliseen iltaan ja kuivatan sitten pyykkiä paniikissa takan päällä. Tytöt saavat myös itse pakata osan tavaroistaan. He saavat valita, mitä laittavat omiin matkalaukkuihinsa ja se on heille tärkeä osa reissua. Amelie on jo viime reissut jaksanut vetää alusta loppuun omat matkalaukkunsa, mutta Estellalla taitaa iskeä kisaväsymys. Tytöt saivat ihanat matkalaukut sekä reput Raskauskeijulta. Matkalaukkujen saapuminen ei ainakaan hillinnyt matkakuumetta, vaan päinvastoin. Kummankin tytöt matkalaukut seisovat eteisessä pakattuna. 

Raskauskeijulta löytyy myös samaan sarjaan kuuluvia eväslaukkuja sekä juomapulloja.

LUE MYÖS

KUINKA PÄÄSEN EROON SUKLAAKOUKUSTA?

 SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Blogin joulukalenteriin toivottiin alekoodeja sekä arvontoja, nyt tällä viikolla on kumpaakin luvassa. Pysykää siis kuulolla!

Olemme tänä syksynä tehneet yhteistyötä yhden suosikkikauppani kanssa, nimittäin Desenion. Desenio on ruotsalainen yritys, jonka julisteet ovat varmasti jokaiselle sisustuksesta kiinnostuneelle tuttuja. Tai jos eivät ole, niin nyt on hyvä aika tutustua. Ennen Desenioon tutustumista meidän seiniltä on löytynyt lähinnä vain rakkaiden ihmisten valokuvia. En ole suuri taiteen ystävä, vaikka joskus haluaisinkin olla. Mutta nähtyäni Desenion inspiraatiokuvia mieleni teki täysi käännöksen. Yhtäkkiä halusinkin jokaiseen huoneeseemme tauluja seinille, suuria ja isoja tauluja. Eikä tämä tähän lopu, Deseniosta tilailen varmasti jatkossakin lisää tauluja piristämään sisustusta.Deseniolta valitsimme kaksi isoa taulua kehyksineen olohuoneeseemme melko isolle seinälle. Emme halunneet Domin kanssa vain tauluja taulujen vuoksi, vaan halusimmen niiden myös merkitsevän meille jotain. Muutaman illan harkinnan jälkeen päädyimme Vuori- tauluun sekä Relax- tauluun. Vuori- juliste siksi, että Dom on kotoisin Tirolin Alpeilta aivan ihanasta vuoristokylästä. Toinen kotimme on täällä tasaisessa Suomessa ja toinen kotimme on vuorilla. Tämä taulu siis sopi meille paremmin kuin hyvin muistuttamaan meitä toisesta kotimaastamme.

Relax- juliste tuskin tarvitsisi selittelyä. Relax- teksti nyt vaan kuvastaa meitä melko hyvin. Vaikka arkemme tuppaa tällä hetkellä olemaan vähän kiireistä, niinkuin varmasti jokaisessa lapsiperheessä, niin osaamme myös relata koko perhe ihan kybällä. Välillä makoilemme koko perhe olohuoneen lattialla vaan chillaillen yhdessä, vaikka koti olisi siivoamatta ja töitäkin tarvitsisi tehdä. Välillä rakennamme legopalikoista maailman korkeinta tornia, koska se on kuulemma kaikista tärkein tehtävä sille päivälle ja lapset ovat siinä aivan oikeassa. Välillä lähdemme pulkkamäkeen keskellä päivää ja jätämme kaikki työhommat iltaan. Meidän perheessä todellakin osataan ottaa rennosti ja se tasapainottaa arkeamme todella hyvin. Desenion sivuilta löytyy jatkuvasti päivittyvä laaja valikoima julisteita ja kehyksiä. Tämän lisäksi Desenion sivuilta löytyy todella paljon sisustusinspiraatiota, mistä myös oma tauluinspikseni sai alkunsa. Kaipasitpa inspiraatiota taulukokoelmien ripustamiseen tai sommitteluun, niin klikkaa ihmeessä itsesi Desenion Inspiraatio-osioon, josta löydät varmasti paljon erilaisia ideoita, miten mallailla tauluja yhteen.

Desenion tuotteet toimitetaan yleensä vain parissa päivässä, joten hätäisempikin ihminen malttaa sen ajan odottaa. Joulukalenterin kunniaksi sain antaa teille myös alekoodin -25 % koodilla “fitfunfamilyfin” saa siis alennusta kaikista julisteista lukuunottamatta handpicked-merkittyjä julisteita.

 

Bloggaamisen ohella teen myös ravintovalmentajan duunia eli minun pitäisi kaiken järjen mukaan myös itse osata syödä melko terveellisesti. Toki kyllähän sitä näkee paljon hyvin ylipainoisia lääkäreitäkin, jotka neuvovat ravitsemuksen ja liikunnan suhteen, mutta minä en halua tehdä ammatikseni jotain, mitä en osaa omassa elämässäni soveltaa. Kyllä minä terveellisesti syönkin, oikeastaan todella terveellisesti, jos jätetään suklaa pois laskuista. Kotona me pyrimme aina syömään monipuolista, ravintorikasta ja puhdasta ruokaa. Me käymme Domin kanssa todella harvoin missään pikaruokaloissa, me ei juurikaan syödä irtokarkkeja, meiltä ei löydy kotoa sipsejä ja limsasta en vaan yksinkertaisesti tykkää. Mutta mitä suklaaseen tulee, niin överiksi menee aina. Myönnettäkööt siis, että olen suklaariippuvainen. Kaikki muu suklaa kelpaa, paitsi marsipaani ja kookos!eroon suklaakoukustaSuklaan syömisessä itsessään ei ole mitään pahaa, niin kauan kun homma pysyy kontrollissa. Itselläni suklaa ja kontrolli eivät kuitenkaan ole kuuluneet samaan lauseeseen enää hetkeen. Suklaan syöminen on rehellisesti sanottuna karannut siis käsistä jo about pari vuotta sitten. En kuitenkaan ole nähnyt suklaan syömistä kovinkaan suurena ongelmana, koska muuten ruokavalioni on mielestäni melko hyvä. Eikä suklaan syöminen ole painoakaan suurenmoisesti nostanut, joten olen hyvällä omalla tunnolla jatkanut Fazerin tukemista, täytyyhän sitä suomalaisia tuotteita tukea. Fazer menee varmaan konkkaan, kun alan rajoittamaan suklaan syömistäni, niin suurkuluttaja olen aiemmin ollut.  Mutta eilen, eilen oli se päivä, kun päätin sanoa heipat suklaansyömiselle tai siis paremminkin sanottuna kohtuuttomalle suklaansyömiselle. En missään nimessä aio aloittaa nolla-linjaa suklaan kanssa, sellaisseet tarinat päättyy liian usein repsahduksiin. En myöskään ajatellut kiduttaa itseäni vaikka suklaan syöntiä vähennänkin. Ajattelin tehdä tämän kaiken perusteellisesti, jotta tulokset olisivat pysyviä sekä matka miellyttävä.eroon suklaakoukustaOtin siis itseni omaksi asiakkaakseni. Pidin ruokapäiväkirjaa ja tein analyysin, että tietäisin, mitkä asiat johtavat suklaan syömiseen. Monella ihmisellä iltaherkuttelu karkaa käsistä, mutta minulla se ei ollut ongelma. Päinvastoin en lähes milloinkaan syö mitään ilta kuuden jälkeen, saati sitten suklaata. Minun ongelmakohtani ovat automatkat, naurakaa vaan, mutta totta se on. Automatkoilla on helppo syödä suklaata etupenkillä ilman, että lapset huomaavat sitä. Nimittäin sen verran minulla on järkipäässä suklaan kanssa, että en halua lasteni saavan järjettömiä sokeriannoksia pitkin päivää, joten olen opetellut syömään salassa. Se on lähinnä opittu tapa, johon aivoni ovat tottuneet. Kun menen autoon, niin aivot huutavat suklaata, joten lähes aina on kurvattava lähimpään markettiin. Toinen ongelmani on suklaalla palkitseminen. Olipa takana rankka päivä henkisesti tai fyysisesti, niin suklaa auttaa aina. Kolmas paha paikka on se perinteinen, ruoanjälkeinen aika. Mitä sitten tehdään?Suunnitelma, kyllä minä tein itselleni suunnitelman seurantalomakkeineen kaikkineen. Älkää naurako, tämä suklaariippuvuus on minun kohdallani ihan tosi juttu. En halua kieltää itseltäni suklaata, vaan ennakoida tilanteet niin, että suklaata ei tekisi mieli. Heippa siis suklaa, tavataan taas jouluna, mutta tällä kertaa kohtuuden rajoissa! “Suklaakoukusta eroon”- matkaani tullaan seuraamaan blogissamme sekä myös instagramissamme, joten kannattaa seurailla meitä myös Facebookissa sekä Instassa, ettet missaa suklaapostauksia…eroon suklaakoukusta

 

Tämän postauksen oli tarkoitus sisältää vinkkejä, mitä ostaa lahjaksi treenaajalle. Fitness-boomin ansiosta jokaisesta kaveripiiristä ja perheestä löytyy niitä tyyppejä, jotka jättävät suklaarasiat avaamatta. Vaatteita niille on lähes mahdotonta ostaa, koska treenipäivät ovat tuottaneet tulosta ja koko muuttuu lähes jatkuvasti.  Korujakaan he tuskin käyttävät, koska ne häiritsisivät treenejä. Päätin siis auttaa teitä hieman, mutta  kirjoittaessani tätä tajusin, että tämä lahjaidealista on aivan äärimmäisen hyvä myös niille ei-treenaajille. Nämä siis saavat bodaajille hymyn naamalle sekä motivoivat sohvaperunat liikkeelle.

  1. Painoliivi 89,90 e – Olen aiemmin kirjoittanut painoliivistä täällä . Jos minun pitäisi valita yksi treeniväline kotiin, niin heittäisin kolikon ilmaan arpoakseni painoliivin ja Wall Ball: n välillä.
  2. Wall Ball 39,90 e – Wall Ball takaa tuntuvan treenin missä tahansa ympäristössä.
  3. Gymstick- kahvakuntopallo 49,90e (norm. 69,90) voimassa 18.12.2017 asti, kannattaa siis olla nopea!
  4. Leuanvetotanko 11,95 e (norm. 19,95) voimassa 18.12.2017- Tämä on ihan huippu lahjaidea myös pienemmälle budjetilla. Plussana vielä on, että tämän leuanvetotangon voit siirtää paikasta toiseen
  5. Powerwheelz 27,90 e (norm. 39,90) voimassa 18.12.2017 – Tällä treenaat monipuolisesti koko kropan! Tämä on siis hyvä hankinta myös ihmiselle, joka ei vielä omista paljoakaan treenivälineitä.
  6. Fitnessmittari 130e (tai 8,95/kk) – Mikä motivoi paremmin kuin oman aktiivisuuden seuranta? Tämä mittari laskee kulutetut kalorit sekä otetut askeleet, seuraa sykettäsi ja tarkkailee jopa unenlaatua sekä unessaoloaikaa. Ja mikä parasta, värinähälytys muistuttaa, jos istut liian pitkään! Jep, fitnessmittari todellakin päätyy omalle lahjatoivelistalleni.

Tässä kuusi varmasti hyvää joululahjaideaa. Kuntokaupalla on alessa myös paljon muita tuotteita, joten kannattaa käydä tsekkailemassa, sieltä löytyy vaikka ja mitä!

 

Heti alkuun haluan pahoitella, että blogissa on ollut vähän ns. normaaleja postauksia. Joulukuu on mennyt pitkälti joulutohinoissa, blogin joulukalenterin parissa sekä suunnitellessa blogin ensi vuotta. Eiköhän täällä taas nähdä normaaleitakin postauksia, mutta joulukuu varmasti jatkossakin painottumaan enemmän ja vähemmän joulujuttuihin. Mikäli meidän arki kiinnostaa, niin kannattaa seurata meitä instagramissa, sinne päivitellään storya melko tiuhaan.

Tänään joulukalenterissa vuorossa on piparitaikinaohje. Meillä ainakin lapset rakastaa leipoa ja piparien leivonta ei milloinkaan ennen joulua jää vain yhteen kertaan. Välillä tehdään oma taikina, mutta usein ostetaan myös kaupasta valmistaikinaa. Tässä ohje, millä viime vuonna teimme itse pipareita ja niistä tuli oikeasti todella hyviä! 

Ainekset:
200 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
2 ½ dl sokeria
1 ½ dl siirappia
2 munaa
1 litra vehnäjauhoja
2tl ruokasoodaa
1 rkl kardemummaa
2 tl kanelia
2 tl jauhettua inkivääriä
2 tl jauhettua neilikkaa
2 tl jauhettua pomeranssia

Laita huoneenlämpöinen voi tai margariini kulhoon ja lisää joukkoon sokeri. Kuumenna nyt siirappi kiehuvaksi ja sekoita tämän jälkeen voi-sokeri-seokseen. Lisää tässä vaiheessa joukkoon myös munat. Sekoita kuivat aineet keskenään toisessa kulhossa. Nyt voit lisätä kuivat aineet seokseen (seos, se on varmasti se sana,  mitä tosileipurit käyttävät). Anna kovettua jääkaapissa noin vuorokauden verran. Seuraavana päivänä leivo supermaukkaita pipareita! Paista pipareita n. 5 minuuttia 200 asteessa, muista seurata piparien väriä etteivät ne pala. Paistamiseen kannattaa palkata henkilö, joka jaksaa seistä uunin edessä, nimittäin piparit palavat aivan liian helposti ainakin minun valvontani alla.

Kuinka paljon laitamme rahaa omien lastemme joululahjoihin? Kuinka monella eurolla olemme valmiita pelastamaan tuntemattoman lapsen joulun? Me aikuiset useimmiten vedämme tämän lahjahomman ihan överiksi. Lapset ovat todella onnellisia paljon vähemmällä lahjamäärällä, mitä me aikuiset kuvittelemme. Mitä, jos tänä vuonna ostaisimme yhden lahjan vähemmän omille lapsillemme ja antaisimme yhden lahjan enemmän tuntemattomille. Heille, jotka eivät ehkä saa yhtään lahjaa. Heille, joilla ei ehkä ole läheisiä juhlimassa joulua heidän kanssaan. Heille, joiden  pöydät eivät notku jouluruokia. Heille, jotka eivät ehkä edes osaa toivoa saavansa joululahjaa. Tämä oli viides vuosi, kun päätin, että ostan lapsillemme vain yhdet lahjat. Tämä oli myös viides vuosi, kun tajuan yhtäkkiä yhden lahjan sijaan piilottelevani useampia paketteja lapsillemme. Samalla luen facebookista, kuinka osalla ei ole rahaa ostaa lapsilleen ollenkaan lahjoja. Menen kauppaan, missä joulukuusi on edelleen täynnä lappuja, missä lukee lasten nimiä, ketkä eivät saa ehkä ollenkaan paketteja. Kyllä, tunsin suuren piston sydämessäni. Olen ostanut omille lapsilleni monta pakettia ja ajatellut olevani hyvä tyyppi, kun yhden paketin ostin myös tuntemattomalle. Nolottaa, paljon. Oli suorastaan itsekkyyttä ostaa vain yksi paketti tuntemattomalle, jos omani saavat  paketteja luultavimmin enemmän, mitä kerralla jaksavat avata. Erotuksena myös se, että minun lapsillani on paljon läheisiä ihmisiä ja he tulevat mitä luultavimmin saamaan paketteja myös heiltä. Samana päivänä joulua viettävät myös ne lapset, jotka eivät omista läheisiä ihmisiä ja jäävät vielä vaille paketeitakin.  Autetaan heitä, joilla ei ole. Autetaan heitä, vaikka joulupöydästämme saattaisikin jäädä se kolmas porkkanalaatikko uupumaan. Se porkkanalaatikko, mikä joka tapauksessa lentäisi roskiin, koska jouluruokaa oli niin paljon ettei kukaan jaksanut syödä sitä.

LUE MYÖS

JOULUKALENTERI- PARHAAT JOULULAULUT 2017

ERILAISET JOULUKORTTIKUVAT

 SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Meidän Instagramia seuraavat varmasti ovat jo huomanneetkin, että Dom ja Amelie pistivät pienen joulukaupan pystyyn. Amelie sanoi muutama viikko sitten Domille, että haluaisi tehdä oman kaupan. Amelie olisi pomo ja Dom olisi työntekijä hänen kaupassaan, hyvä työnjako ettenkö sanoisi. Siitä se kaikki sitten lähti, seuraavana päivänä tyypit lähtivät kauppaan ostamaan tarvikkeita ja Dom aloitti rakentamaan Amelielle omaa kauppaa. Tämän viikon alussa kaikki oli vihdoin valmista kauppaa myöden. Neiti oli itse askarrellut hamahelmistä joulukuusen koristeita, Dom teki pari kranssia Amelien kauppaan, minä paistoin muutamat Amelien taiteilemat joulutortut ja lämmitin glögin. Itsenäisyyspäivänä muutamat sukulaiset ja ystävät tulivat Amelien kauppaan ja voi kuinka onnellinen neiti oli. Kyllä tuntui ihanalta katsella noiden kahden hääräilyjä kauppansa parissa. Nämä ovat varmasti niitä muistoja, mitä lapset muistavat vanhempanakin. Montaa kuvaa en ehtinyt ottamaan, mutta tässä muutama kuva, mistä näette hieman tunnelmaa.

Itsetehdyt joulukuusen koristeet:

Amelie halusi joulukuuseen koristeita, mitkä hän saisi syödä aattoaamuna. Neiti pyysi, jos voisimme ripustaa kuuseen joulutorttuja tai pipareita, jälkimmäinen tuntui hieman yksinkertaisemmalta. Teimme siis pipareihin ennen paistamista pillillä reiät, paistamisen jälkeen laitoimme nauhat ja ripustimme piparikoristeet kuuseen. Mikäli kuusesi kaipaa vielä muutamia herkullisia itsetehtyjä koristeita, niin suosittelen pipareita! itsetehdyt joulukuusen koristeetitsetehdyt joulukuusen koristeetitsetehdyt joulukuusen koristeet

LUE MYÖS

JOULUKALENTERI – ARVONTA

ERILAISET JOULUKORTTIKUVAT

 SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Meitä Instagramissa seuraavat ovat varmasti jo huomanneet, että Amelie päätti pistää joulumarketin pystyyn pihaamme. Neiti itse askarteli kojuun vaikka ja mitä, mutta myös Dom sai tehdä hommia muutaman illan marketin eteen. Amelie toivoi kojuunsa joulukransseja, joten Dom näppäränä askarteli muutaman käpykranssin neidin kauppaan. Emme olleet kovinkaan hyvissä ajoin liikkeellä, nimittäin käpyjä kerätessämme yllätti kova lumisade. Ehdimme keräämään vain pariin kranssiin kävyt, kun maassa oli jo kaunis lumipeite eikä männynkäpyjä löytänyt enää kovinkaan helposti. Suosittelen siis etsimään jo syksyllä kävyt talteen jouluaskarteluja varten. Kransseihin meni myös yllättävän kauan aikaa, toki Dom on tunnetusti melko perfektionisti, joten kannattaa varata aikaa hieman kauemmin kuin 10 minuuttia.käpykranssi

Käpykranssi

Tarvikkeet joita tarvitset kranssin tekoon:

-Paljon kuivattuja männynkäpyjä. Itse kuivasimme kävyt uunissa 150 asteessa n. 45-60minuuttia.

-Kuumaliimapistoolin ja paljon liimaa

-Styroksinen kranssipohja. Itse ostimme pohjan Sinooperista ja muistaakseni se maksoi hieman alle 3e

-Spraymaalia

-Erilaisia koristeita, helminauhoja tai vaikka kuusen koristeluun tarkoitettua nauhaa. Itse suosin melko pelkistettyä, mutta kranssista voi halutessaan tehdä todella koristellunkin.käpykranssi

Ohje DIY- käpykranssi

  1. Liimaa kävyt styroksikranssiin. Takaosaan ei tarvitse käpyjä kiinnittää, sillä sitähän ei kukaan tule näkemään. Dom myös säästi pienimmät kävyt viimeiseksi, jotta sai täytettyä kolot.
  2. Kun liima on kuivunut, niin spraymaalaa kranssi ja koristele se!

LUE MYÖS

JOULUKALENTERI – ARVONTA

ERILAISET JOULUKORTTIKUVAT

 SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Suomi, olet äärimmäisen hyvä maa asua.

On lottovoitto syntyä Suomeen, kyllä, vaikka se ei siltä aina tuntuisikaan. Suomen kylminä pakkaspäivinä esikoisemme kyseenalaistaa usein sen, miksi me asumme Suomessa. Suomessa on kylmää, märkää ja pimeää. Suomalaiset ovat melko sisäänpäinkääntynyttä kansaa ja tuntematonta moikatessasi saatat saada takaisin vain tuiman katseen. Sellainen on Suomi ja suomalaiset, mutta siitä huolimatta väitän olevani äärimmäisen onnekas ollessani suomalainen.Illalla laittaessani lapseni nukkumaan minun ei tarvitse pelätä sotaa, räjähtääkö tänään kotonamme. On monia perheitä, joissa lapset laitetaan nukkumaan pelon saattelemina. Kukaan ei tiedä mitä yön aikana tulee tapahtumaan. Me saamme elää maassa, missä meidän ei tarvitse pelätä pommeja, saamme nukkua levollisina sekä lähettää lapsemme kouluun varallisuudesta riippumatta ja vieläpä turvallisin mielin. Meidän maassamme jokaisella on ääni, myös meillä naisilla. Meidän maassamme olemme kaikki yhtä arvokkaita sukupuoleen tai väriin katsomatta. Meidän maassamme pidetään huolta myös heikoimmista, mikä on todellisen vahvuuden ja hyvän valtion merkki. Mitä vähemmän meillä on pahoinvoivia, sitä paremmin voimme me kaikki. Me voimme tehdä Suomesta vieläkin paremman paikan elää pitämällä huolta ympärillä olevista ihmisistä. Huolehditaan toisistamme, huomioidaan toisiamme ja ollaan armollisia toisillemme. Oman edun tavoittelemisen sijaan yritetään ajatella yhteistä etua, siinä voitamme varmasti kaikki.  Me saamme ja meidän kuuluukin olla ylpeitä Suomestamme ja suomalaisuudestamme, mutta samalla meidän olisi tärkeää muistaa, että maapallolla elää aivan liikaa ihmisiä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin meillä.Onnea Suomi ja onnea suomalaiset!