Imetysviikon kunniaksi blogimme ensimmäinen imetys-postaus ilmestyi eilen ja tänään onkin hyvä jatkaa samalla teemalla. Mitä mieltä minä ole julki-imetyksestä?

Miksi julki-imettämisestä tulisi puhua? Miksi minä halusin kirjoittaa tällaisesta aiheesta tietäen, että saatan saada kommenttiboksin ja sähköpostini täyteen vastakommentteja? Siksi, että tämä on mielestäni todella tärkeä asia ja julki-imetys pitäisi olla mahdollista jokaiselle äidille. Yhdenkään äidin ei tulisi miettiä, voiko hän imettää julkisella paikalla. Rintamaito on kiistatta parasta ravintoa lapselle, joten on mielestäni selkeää, että yhteiskuntamme tulisi tukea kaikintavoin äitejä imettämään. Tässä muutama syy miksi jokaisen äidin pitäisi kokea imetyksen olevan sallittua kaikkialla.

  1. Emme pyydä ketään muitakaan yhteiskunnassamma sopeutumaan ruokailutottumuksiinsa muiden ihmisten herkkyyksien mukaan. Milloin viimeksi kuulit, kun pihvin syöjää pyydettiin siirtymään vessaan syömään, ettei vahingossa loukkaisi kasvissyöjiä?
  2. Se on maitoa, ei pissaa. Haluatko sinä juoda cappuccinosi saniteettitavaran vieressä? Sama koskee babycinoa.
  3. Vauvan synnyttyä naisilla on edelleen lupa jatkaa elämäänsä ja käydä esimerkiksi ravintolassa syömässä. Kukaan tuskin haluaa lähteä ravintolaan ystäviensä kanssa ja maksaa ruoasta, jos istuu tunnin vessassa imettämässä nälkäistä vauvaa. Kyllä, pienet vauvat saattavat syödä kauan.
  4. Näet enemmän paljasta pintaa kävelykadulla kuin imetystilanteessa. Ellei äidille ole tehty todella suuria leikkauksia, niin vauvan pää on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin nänninpiha.
  5.  Usko pois, myös ympäristö sinun ympärilläsi on rauhallisempi. Jos vauva ei saa ruokaa, niin desipelit nousevat hyvin nopeasti hyvin korkeaksi. Kaikki nauttivat tilanteesta enemmän, kun äiti syöttää nälkäisen lapsensa.
  6. Rintoja näkyy kaikkialla. Jos et kestä nähdä rintoja, niin älä missään nimessä käynnistä televisiota, avaa lehteä tai katsele mainostaulua. Rintoja näkyy kaikkialla ja ihmiset pukeutuvat todella paljastaviin vaatteisiin, mutta rikkomus tuntuu olevan ainoastaan silloin, kun rintoja käytetään lapsen ruokkimiseen, vaikka tilanteessa itse rintoja ei edes näkyisi.
  7. Ei se ei ole seksiä, eikä liity seksiin mitenkään. Kyllä, rinnat voivat olla seksuaalisia tietyissä aikuisten välisissä tilanteissa, mutta tämä ei ole niiden ensisijainen tarkoitus. Se, että yhteiskuntamme on niin vääristynyt ja nainen nähdään ainoastaan seksuaalisessa mielessä, on täysin väärin. Jokainen joka uskoo, että imetys on jotenkin eroottinen tilanne, tulisi hakea itselleen apua välittömästi.
  8. Se ei ole lainvastaista. Äiti ei tee mitään väärää, jos imettä julkisesti.
  9. Solidaarisuus. Kun yksi äiti imettää, niin hän kannustaa myös ympärillä olevia imettämään. Imetys on täysin normaalia toimintaa. On äärimmäisen surullista, että imetyksestä julkisilla paikoilla ikinä edes saadaan ongelma. Mitä enemmän naisia, jotka imettävät kaupungilla, niin sitä useammat naiset saavat varmuutta, että se on ihan sallittua.
  10. Äidillä on oikeus vastata vauvansa tarpeisiin. Äitien kroppa on luotu ihan hullun ihmeellisellä tavalla, hän pystyy kropallansa ruokkimaan vauvansa! Wau, mikä supervoima!Kuvat eivät ole omiani, joten sitä suuremmalla syyllä ethän kopioi niitä! Kuvissa esiintyvät ihmiset ovat antaneet luvan heidän kuvansa julkaisemiseen blogissani. Suuri kiitos heille siitä!

Amelien synnyttyä huomasin, ettei imettäminen ollutkaan vain helppoa ja luonnollista. Se oli stressaavaa, kivuliasta ja koin ensimmäiset päivät itseni todella huonoksi äidiksi, joka ei osannut edes imettää. Sairaalassa vauvalleni jouduttiin antamaan korviketta, koska rinnoistani ei kuulemma tullut tarpeeksi maitoa. Minun kroppani ei toiminut niinkuin piti ja tämän takia vauvani ei saanut parasta mahdollista ravintoa. Itkin, olin pettynyt itseeni. Siitä hetkestä lähtien ymmärrän hyvin, miksi imetys tuo esiin monilla naisilla paljon tunteita. Jollekin imetys tuo pintaan onnistumisen, rakkauden, ilon ja onnen tunteita. Toiselle imetyksestä puhuttaessa tunteet pyörivät vain epäonnistumisen, häpeän ja stressin ympärIllä. On hyvä tuoda esille imetyksen hyviä puolia, onhan se kiistatta parasta ravintoa lapselle sekä hyödyksi myös äidille. On todella tärkeää, että terveydenhuollon hoitohenkilökuntakin saisi lisää tietoutta imetyksestä, jolloin he pystyisivät enemmän kannustamaan naisia imettämään. Mutta yhtä tärkeänä pidän myös, että imetys ei määrittele kenenkään äitiyttä. Kaikki eivät syystä tai toisesta pysty imettämään, vaikka kuinka haluaisivat. Monet äidit, jotka eivät ole pystyneet imettämään kokevat asiasta huonommuuden tunnetta. Imetyksen epäonnistuessa tai päättyessä monet äidit kokevat jäävänsä ilman tukea ja saavat osakseen vain kritiikkiä. On hyvä ymmärtää, missä menee raja kannustaa imetykseen ja missä raja tukea äitiä imetyksen epäonnistuttua. Olin onnekas, että ympärilläni oli ihmisiä, jotka kertoivat minulle totuuksia imetyksestä. Päästyämme Amelien kanssa kotiin päätin jättää pullomaidon pois, koska tajusin maitoni riittävän täysin hyvin. Se, että lapsi syö tiheästi ei ole automaattisesti merkki siitä etteikö maitoni riittäisi. Vaikka en saanut pumpattua maitoa tippaakaan, niin silti vauvani sai imettyä maitoa tarpeeksi rinnastani. Vauva kasvoi kg/kk ensimmäisen puolen vuoden ajan ja ainoastaan minun maidollani. Useimmiten imetyksessäkin on kyseessa kysynnän ja tarjonnan laki, vauva tilaa maitoa lisää, kun hän sitä tarvitsee ja päinvastoin. (Toki on poikkeuksia, jolloin lisämaito vauvalle on tarpeellinen.) Naisen kroppa on ihmeellinen ja siihen kannattaa luottaa. Amelien ollessa kahden viikon ikäinen, lisämaito oli pelkkää historiaa ja neiti oli vihdoin täysimetyksellä. Tajusin, ettei kroppani missään vaiheessa ollut viallinen. Imetystietous, mitä minulle annettiin oli väärää. Olen todella onnellinen, että päätin jatkaa imetystä haasteista huolimatta, sillä imetin Amelieta lähes vuoden, josta täysimetin 6kk. Imetys on elämän yksi hienoimpia asioita!

Estellan kohdalla luotin kroppaani ja myös sairaalassa imetyksen suhteen toimittiin eritavalla. Sain heti Estellan rinnalle eikä mihinkään ollut kiire. Maitoa ei tullut, mutta ei siitä hätiköity. Sain pitää vauvaa rinnalla ensimmäiset päivät lähes yötä päivää ja pikkuhiljaa maito alkoi nousta. Estella ei saanut tippakaan lisämaitoa, eikä jatkuvaa imetystä pidetty merkkinä maidon vähyydestä. Kukaan ei epäillyt kroppaani, mutta isoin asia oli, että minä en epäillyt itseäni. Estella söi usein vähintään tunnin välein, mutta pikku hiljaa syöttövälit harvenivat. Imetys sattui myös Estellan kanssa ensimmäiset päivät, mutta sekään ei ollut enää yllätys. Kaikki tuntui niin luonnolliselta. Täysimetin myös Estellaa vajaa 6kk ja hänen kohdallaan myös muutaman kuukauden olin taaperoimettäjä. Nyt kun muistelen kahta imetystaivaltani olen vain täynnä positiivisia tunteita. Tuo hetki oli rauhallinen ja täynnä rakkautta. Imettäessä ei ollut mihinkään kiire, siinä hetkessä aika pysähtyi. Imettäminen tuntui usein kuin omalta kuplalta, jossa läsnä oli vain minä ja vauva. Ensimmäisien päivien imetystunteiden, epäonnistumisen, huolen ja häpeän tilalle on tullut vain positiivisa tunteita. Imetys on jotain niin upeaa ja luonnollista. Olen niin onnellinen, että ensimmäisen lapsen kohdalla olin valmis näkemään vaivaa ja satsaamaan imetykseen. Imettäminen on ehdottomasti elämän yksi kaunein asia!

Motivaatiolauseita löytyy  kotoamme seinältä, vihoistani, tietokoneeltani, puhelimestani, päiväkirjastani ja nyt myös blogistamme. Motivaatiolauseet ovat lauseita, jotka sanansa mukaan auttavat ja motivoivat jatkamaan. Lempi motivaatiolauseeni muuttuvat aina elämäntilanteeni mukaan, mutta osa niistä on kulkenut lempparilistallani jo monia vuosia. Motivaatiolauseet ovat minulle enemmän kuin vain treenaamista varten, ne ovat ihan normaalia arkea varten.

“If you are too lazy to plow, don´t expect harvest.” -Proverbs 20:4

Raamatussa on ihan mielettömästi viisaita lauseita, joista tämä on yksi ehdoton suosikkini. Jos istuu kädet ristissä kotona, niin on turha odottaa mistään asiasta hurjia tuloksia. Duunia on tehtävä, jos haluaa tuloksia! Enkä nyt tarkoita ainoastaan salilla, vaan myös elämässä ja ihmissuhteissa. Jos haluat läheisen suhteen lastesi kanssa, niin vietä heidän kanssaan aikaa. Jos haluat avioliittosi voivan hyvin, niin nää vaivaa sen eteen. Jos haluat isot lihakset, niin lähde salille. Jos haluat opiskella, aloita opiskelemaan pääsykokeisiin. 

 “Sometimes the smallest step in the right direction ends up being the biggest step of your life.”

Milloinkaan ei sais aliarvioida pienien tekojen suurutta. Monilla pienillä asioilla on suuret seuraukset, niin hyvillä kuin huonoilla. Haluaisin oppia arjessa  tekemään niitä pieniä hyviä tekoja, joilla on suuret seuraukset ja päinvastoin oppia näkemään ja muuttamaan ne pienet teot, joilla ei ole hyviä seurauksia.

“The moment you´re ready to quit is usually the moment right before it gets easier.”

Jokaisella on varmasti niitä hetkiä kun tekisi mieli luovuttaa. Niin treenaamisessa kuin arkielämässäkin tekisi välillä heittää pyyhe kehään, mutta just se hetki on useimmiten se, kun pitäisi jaksaa vielä hetki ja kasvaa (niin fyysisesti tai henkisesti).

Give God your weakness and He´ll give you His strength”

Tuntuu, että nykyään pitäisi olla vahva tai vähintään esittää vahvaa. Musta on niin helpottavaa tietää, että mä voin olla heikko. Mä voin kämmätä ja siitä huolimatta mulla on ihan hullun rakastava Isä, joka voi kääntää mun heikkoudet mun voitoksi.motivaatiolauseet

When you feel like quitting, think about why you started.”

Niinkuin aiemmin sanoin, niin kaikilla tulee joskus niitä hetkiä, kun haluaisi lopettaa. Ei sillä ole väliä, että sellaisia fiiliksiä tulee. Mutta se miten toimit niiden fiiliksien tullessa, sillä on väliä. Silloin on hyvä hetki istua alas ja miettiä, miksi aloitin.

“If you want to have something you´ve never had, you have to do something you´ve never done.”

Jos haluan jotain, mitä ei minulla koskaan ole ollut, niin tottakai minun tarvitsee tehdä jotain, mitä en ole koskaan tehnyt. Tämä on hyvä muistutus aina välillä, että harvemmin tuloksia annetaan ilman työtä!

“If the plan don´t work, change the plan but not the goal.”

Tämä lause motivoi niin monessa paikassa. Niin salitreeniä miettiessä kuin avioliittoa tai lastenkasvatustakin miettiessä. Kunhan pitää tavoitteen samana, niin kyllä tapoja joilla sinne päästään voidaan ja kuuluukin muuttaa.

“Before you ever had this problem, God already had the solution.”

“For with God nothing shall be impossible.” -Luke 1:37

” One year is 365 opportunities.”

motivaatiolauseet

Tennarit ova saatu blogiyhteistyössä täältä: Color4Care. Sieltä löydät suuren valikoiman treenikenkiä sekä duuniisi sopivat työsandaalit, kannattaa käydä tsekkailemassa! 🙂

Kyselin muutamilta naisilta, mitä he haluaisiva kehossaan korjata tai mitä he eivät koe kehossaan kauniina. Yksi nainen kertoi hänen takapuolensa olevan liian suuri, toisella se oli liian pieni, kolmannella liian alhaalla ja neljäs ei omistanut takapuolta hänen mukaansa ollenkaan. Yksi haastateltavistani oli hänen mukaansa liian laiha eikä omistanut ollenkaan kurveja ja toinen liian lihava ja kurvikas. Yksi neljän lapsen äiti kertoi vatsassaan olevan raskausarpia, jotka häiritsivät hänen miestään. Arvet, jotka kertovat siitä, mihin kaikkeen tämän naisen keho on pystynyt neljä kertaa. Arvet, jotka ovat muistoja siitä, että hän on neljä kertaa kantanut sisällään rakkaita lapsiaan kuukausia. Yksi nainen kertoi olevansa liian lyhyt. Yksi kertoi omistavansa liian pitkät jalat, eikä hänen mukaansa kukaan mies haluaisi seurustella niin pitkän ihmisen kanssa. Yksi nainen kertoi hiustensa olevan liian kiharat, toisella ne olivat liian lättänät. Yksi nainen kertoi huuliensa olevan liian isot ja toinen nainen halusi täytettä omiinsa. Yksi nainen kertoi omistavansa liian isot tissit, kun toinen ei kuulemma omistanut ollenkaan. Yksi nainen kärsi tummasta ihonväristään, kun toinen oli liian kalpea.Haluaisitko sinä olla täydellinen? Haastavan siitä tekee se, että jokaisen määritelmä täydellisyydestä on erilainen. Luin jokin aika sitten lehteä, jossa täydellinen nainen kuvailtiin hoikaksi ruskettuneeksi, 170cm pitkäksi, jonka jalat ovat suhteessa vartaloon pitkät, hiukset paksut, tasainen iho, kapeat kasvot, selkeät poskiluut… ja yksityiskohtainen lista vain jatkui. Luin listaa ja totesin, että näiden stereotypioiden mukaan olen kaukana täydellisestä naisesta. Olisi sydäntäsärkevää, jos jonain päivänä minun tyttäreni eivät pitäisi itseään kauniina, koska eivät täytä näitä typeriä stereotypioita. Tunnen useita ja olen nähnyt vielä useampia naisia, todella kauniita naisia, niin lyhyitä kuin pitkiä, paksu hiuksisia sekä lyhythiuksisia, hoikkia ja tukevia, jotka eivät täytä listalla mainittuja asioita, mutta ovat mielettömän kauniita.

Naiset kaikenikäisinä kohtaavat aivan liikaa ulkonäköpaineita. Raskauden jälkeen sinun pitäisi näyttää siltä, ettet olisi milloinkaan synnyttänytkään. Synnytys vie naisen kropan aivan äärirajoille, on aivan naurettavaa ajatella, ettei se saisi näkyä missään. Sinun tulisi olla urheilullinen, mutta menettämättä isoa rintavarustusta. Sinun tulisi omata iso pylly, mutta tietyn muotoinen. Nainen on kuulemma kauneimmillaan hiukset auki, mutta ne tarvitsisivat olla paksut ja ilmavasti aseteltu. Ei ihme, että niin monet naiset kokevat oman kroppansa huonoksi. On todella surullista, että emme osaa arvostaa omaa ja toisten vartaloa. Ja tiedän, että myös miehet kokevat nykyään paljon ulkonäköpaineita, mikä on tasan yhtä väärin kuin naisten kokemat ulkonäköpaineet.En halua, että yksikään lapsi tai nuori ei halua mennä esimerkiksi luokkansa kanssa uimaan, koska häpeää vartaloaan. Tällaiset ajatukset eivät tule lapsille itsellään, ne tulevat, koska he kuulevat sen jostain. Hakiessani Amelieta päiväkodista yksi poika kutsui toista läskiksi, voi kuinka meinasin raivostua. Tällaista ei kuulu tapahtua ja se on meidän vanhempien vastuulla. Meidän tulee esimerkillämme opettaa lapsillemme, että olemme kaikki erilaisia, mutta kaikki tasan yhtä arvokkaita. Meidät on luotu näyttämään erilaisilta ja se on rikkaus. Toinen on lyhyt ja toinen pidempi, toinen blondi ja toinen brunette, sehän tässä onkin hienoa, erilaisuus.

Kuvat: pixabay

Amelie alkoi muutama viikko sitten puhumaan, että heidän huoneeseensa sopisi hyvin pieni karhumatto tiipii-teltan eteen. Yritin etsiä netistä sopivaa karhumattoa ja muutaman löysinkin, mutta neidin vastaus oli aina sama, “ei tollanen.”  Selailin yhtenä iltana pinterestissä ideoita lastenhuoneen sisustukseen ja sieltä silmiini osui karhumatto. Näytin kuvaa aamulla Amelielle ja matto oli juuri sellainen, kun hän oli tarkoittanut. Ainut ongelma oli, että mattoon ei ollut minkäännäköistä ohjetta, mutta Amelien mielestä se ei ollut ongelma. Niimpä tuumasta toimeen aloin tekemään karhumattoa tyttöjen huoneeseen. Matto oli kertaalleen jo täysin valmis, mutta se meni hieman rullalle, joten jouduin purkamaan koko maton ja alottamaan alusta. Nyt vihdoin matto on valmis ja aseteltu tiipii-teltan “eteisen” matoksi. Tässä vielä ohje, mikäli joku muukin haluaa kotiinsa karhumaton. Suosittelen tekemään ontelokuteesta, jolloin matosta tulee hieman jämäkämpi. Itse tein trikookuteesta ja matto on hieman “löysä”(en nyt keksinyt parempaa sanaa kuvamaan maton ryhdikkyyttä). ideoita lastenhuoneen sisustukseenideoita lastenhuoneen sisustukseen

1.krs : Virkkaa viisi ketjusilmukkaa ja sulje ne renkaaksi yhdellä piilosilmukalla

2.krs: Virkkaa renkaaseen 8 kiinteää silmukkaa

3. krs: Virkkaa jokaiseen silmukkaan (8) kaksi kiinteää silmukkaa. Tämän kierroksen jälkeen sinulla tulisi olla 16 silmukkaa tällä rivillä.

4. krs: Virkkaa joka toiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Joka toiseen silmukkaan yksi.

5.krs: Virkkaa joka kolmanteen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Muihin yksi.

6. krs: Virkkaa joka neljänteen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Muihin yksi.

7. krs: Ei lisäyksiä, eli yksi kiinteäsilmukka jokaiseen silmukkaan.

8.krs: Joka viidenteen silmukkaan kaksi, muihin yksi.

9.krs: Joka kuudenteen kaksi, muihin yksi

10.krs. Ei lisäyksiä. Yksi kiinteä silmukka per silmukka.

11.krs: joka seitsemänteen kaksi silmukkaa, muihin yksi

12.krs: joka kahdeksanteen kaksi silmukkaa, muihin yksi

13. krs: Ei lisäyksiä

Jata virkkaamista tällä tavoin, kunnes matto on sopivan kokoinen.  Eli kaksi kerrosta lisäyksillä ja yksi kerros ilman lisäyksiä.

Silmät ja nenä

Meidän matostamme puuttuvat vielä nenä sekä silmät ja saattaapi olla ettei niitä koskaan tulekaan. Mutta halutessasi voit sellaiset tehdä. Virkkaa silmät ja nenä samalla tavalla kuin maton, kunnes ne ovat sopivan kokoiset.

Korvat

Ota silmukat maton reunasta ja aloita virkkaamaan niiden päälle kiinteitä silmukoita (jätä rivin ensimmäinen silmukka aina virkkaamatta), kunnes korvat ovat sopivan kokoiset.ideoita lastenhuoneen sisustukseen

Olimme viikonloppuna Domin kanssa Lahdessa tsekkaamassa Nordic Fitness Expon ja päällimmäinen fiilis on proteiiniähky. Kova treenaaminen kulkee useimmiten käsi kädessä hyvän ravitsemuksen kanssa, ainakin mikäli tavoittelee hyviä tuloksia treenaamisesta. Mutta jostain kumman syystä terveellinen ravitsemus näytti ainakin messuilla siltä, että se olisi yhtäkuin hurjat määrät protskua. Olin oikeasti vähän pettynyt messujen proteiinituputukseen. Minulle yritettiin myydä proteiinipatukoita kertomalla, että niillä on kätevä korvata lounas. Siis, että mitä? Proteiinivalmisteita tulisi käyttää lisänä, mikäli niitä tarvitsee, ei todellakaan korvata kunnon ruokaa. Toinen yritti myydä minulle proteiinivanukkaita myyntipuheella, että kerrankin voi syödä herkkua niin paljon kuin haluaa. Niinkö tosiaan? Se, että suklaalevyyn lisätään proteiinia ei tee siitä terveellistä. Proteiinilisät ovat hyvä juttu omalla paikallaan, nimittäin nimenomaan proteiinilisänä.

Proteiinilisät ovat toki hyvä juttu joissakin tapauksissa ja kovaa treenatessa monet tarvitsevat proteiinilisää. Mutta perusaktiivisesti liikkuva ihminen, jos hieman katselee mitä syö ja kuinka paljon, niin ei edes tarvitse proteiinilisiä. Proteiininsyönti tuntuu räjähtäneen käsiin ja sitä luullaan, että kaikki missä on proteiinia on terveellistä. Ei sillä väliä, että proteiinipatukka saattaa sisältää proteiinin lisäksi vaikka mitä kakkaa. Messuilla tuli maisteltua paljon erilaisia tuotteita ja osa niistä maistuivat niin teolliselta kuin olla ja saattaa. Tuotteita maistellessa totesin Domille, että ei osa näistä jutuista voi vaan mitenkään olla hyväksi ihmisen kropalle, ei vaikka kuinka niissä olisi proteiinia sata grammaa sadassa grammassa. Ja kuinka moni proteiinilisän käyttäjistä edes tarvitsisi proteiinilisää? Sanotaan nyt vielä kerran, että omalla paikallaan ne ovat hyvä juttu, lisänä hyvää ravitsemusta, mikäli on tarvetta proteiinilisälle.proteiinilisä

Hiilarit tuntuivat olevan pahin vihollinen siellä. Pastat vaihdetaan proteiinipastaksi, ettei tule syötyä liikaa hiilareita. Proteiinipatukoista hehkutettiin kuinka vähähiilarisia ne ovat. Miksei messulla mainostettu hyviä hiilareita? Miksi messuilla ei hehkutettu hiilarien tärkeyttä? Miksi hiilarit ovat niin väärinymmärretty makroravinne? Miksi siellä ei ollut näytteilleasettajia, jotka olisiva puhuneet hiilarien tärkeyden puolesta. Jos oletetaan porukan treenaavan niin kovaa, että jokaisella on järjettömän suuri tarve lisäprotskulle, niin eiköhän heillä olisi myös aika järjettömän suuri tarve hyville hiilareille? Ihminen tarvitsee myös hiilareita! Entä hyvät rasvat, vihannekset, marjat ja hedelmät? Just saying.

Mikäli käytät proteiinilisiä, niin suosittelen ihan mielenkiinnosta laskemaan paljonko oikeasti tarvitset proteiinia ja paljonko sitä saat. Jos syöt todella proteiinipitoista ruokaa ja sen lisäksi vedät protskupatukoita sekä muita proteiinivalmisteita, niin saatat todellakin saada liikaa proteiinia. Proteiinit eivät ole poikkeus, liika on liikaa. *Kuinka paljon tarvitset proteiinia riippuu myös luonnollisesti koostasi sekä tavoitteistasi. Treenatessasi kovaa on aiheellista pitää huolta riittävästä proteiinin saannista lihasten korjaamisen sekä rakentamisen kannalta. Mutta liiallinen proteiininsaanti ei nopeuta prosessia. Liiallinen proteiinin saaminen voi olla haitallista esimerkiksi munuaisille.

Olisin kaivannut messuille enemmän näytteilleasettajia, jotka puhuvat terveellisen ravitsemuksen puolesta ja vähemmän proteiinipatukoita. Sekä minua harmitti se, että ihmisille myydään proteiinipatukoita, mitä “voi syödä ihan niin paljon kuin haluaa ilman huonoa omaatuntoa.” Tänään käyn ostamassa ihan kunnon rehellisen suklaapatukan ihan vaan sen takia, että tekee mieli ja voin syödä myös sen täysin hyvällä omalla tunnolla ilman, että siihen on lisätty proteiinia. Kun muu ravitsemus on kunnossa, niin viikossa pari suklaapatukkaa eivät kaada kuppia nurin sekä päinvastoin. Jos koko muu ravitsemus on pyllyllään, niin proteiinilisät eivät sitä yksinään paranna.

*Mutta niinkuin jo aiemmin sanoin, niin proteiinilisät ei ole itsessään se paha juttu, mutta liika vaan on liikaa. Itsekin käytän proteiinivalmisteita välillä ja Dom käyttää niitä päivittäin. Ja mitä vielä proteiinilisiin ja niiden teolliseen makuun tulee, niin messujen jälkeen enemmän kuin koskaan olen iloinen, että on olemassa myös yrityksiä, joiden protskut eivät ole täynnä makeutusaineita yms…!

*Muokattu tekstiä julkaisemisen jälkeen

Musiikilla on todettu olevan yhteys niin verbaalisiin kuin matemaattisiin taitoihin. Musiikin kuuntelu väitetään vaikuttavan ihmisten mielialaan ja vireystilaan. Onpa jotkut tutkimukset näyttäneet myös, että musiikin kuuntelu auttaisi parantamaan aivoinfarktista toipuvien kognitiivista kuntoutumista sekä mielialaa. Musiikin kuuntelun on todettu olevan todella hyödyllistä, eikä pelkästään hyödyllistä, vaan onhan se myös aivan ihana tunnelman luoja.Olemme saaneet CoolStuff:lta kannettavan retrohenkisen bluetooth- kaiuttimen. Se on tehnyt mahdolliseksi sen, että missä tahansa olemmekaan, voimme aina kuunnella musiikkia. Olimme viikonlopun reissussa ihan kahdestaan Domin kanssa. Päästyämme hotellihuoneelle omaan telttaamme (tulossa postaus myöhempää) hyppäsimme sängyllä toistemme viereen ja laitoimme meille tärkeitä biisejä soimaan taustalle. Kuuntelimme biisejä, mitä oltiin soitettu myös häissämme. “Teltassamme” oli romantiikkaa, vaikka muille jakaa. Ja uskallan väittää, että musiikilla oli varmasti suuri osa romantiikan luomisessa.Kun tytöt nukahtavat laitamme useimmiten(tai ainakin pyrimme tähän, joskus toki illat tuntuvat niin kiireisiltä, että ei ehdä muuta kun antamaan iltasuukon) Domin kanssa jonkun hyvän biisin soimaan ja makoilemme vierekkäin. Keskustelemme päivän asioista ja vaihdamme kuulumisia. Olemme huomanneet, että meitä musiikki auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan. Tykkäämme kuunnella musiikkia myös paljon kotona, koska arkiseenkin hetkeen saa luotua paljon tunnelmaa sytyttämällä kynttilän pöydälle ja laittamalla tunnelmaan sopivan musiikin taustalle. Myös meidän tytöt nauttivat musiikista. Meidän Amelien ja Estellan aamut alkavat nykyään lähes poikkeuksetta aamutanssibiisillä. Tyttöjen hittibiisi on Today Is The Day- The Land Before The Time.Pieni matkakaiutin oli helppo ottaa mukaan reissuun, koska se ei vie tilaa lähes ollenkaan. Kaiutin kulkee mukana, kun lähdemme ystävien kanssa picnicille. Kaiutinta käytetään myös kotona ja sitä on helppo siirrellä huoneesta toiseen ilman pistorasian etsimistä ja johtojen roudaamista. Jos kaipaat yksinkertaisesta helposti mukaan otettavaa tunnelman luojaa, niin suosittelen tätä Bluethooth- kaiutinta. Nyt kun isäinpäiväkin on tulossa, niin tämä on erityisen hyvä lahja, mistä nauttivat varmasti muukin perhe 😉

 

Olimme lähdössä juuri kaupunkiin ja laittamassa kenkiä jalkaan, kun keskustelimme hyvän ystäväni kanssa toisten ihmisten auttamisesta ja vieraanvaraisuudesta. Mitä se oikeastaan on? Olenko minä vieraanvarainen tai autanko muita ilman, että odotan vastapalveluksia?

Itse mukavuudenhaluisena ihmisenä tykkään hengata minulle läheisten ihmisten kanssa ja toki parhaani mukaan autan heitä, mikäli he apua tarvitsevat. Mutta entä tuntemattomat? Luulin parhaani mukaan auttavani myös tuntemattomia, mutta ystäväni sanat pysäyttivät minut todella. Hän kertoi Californiassa ollessaan miettineensä paljon ihmisten auttamista. Autammeko me ihmisiä vain, kun meillä on ylimääräistä? Vai annammeko todella omastamme? Keskustelusta asti olen pyörittänyt näitä kysymyksiä päässäni ja todennut, että minä autan helposti vain ylimääräisestä. Autan, jos minulla on ylimääräistä. Annan takin pois, koska en enää itse sitä käytä. Entä jos omistan kaksi takkia ja kumpikin on lempparitakkini, antaisinko toisen jollekin, jolla ei ole yhtään? Olenko valmis antamaan omastani, vaikka se olisi pois minulta?

Liian helposti ajattelen, että oma rahatilanne ei ole paras mahdollinen, joten en pysty auttamaan muita. Se on niin valetta. Jos minulla on katto pääni päällä, ruokaa ja vaatteita täynnä oleva vaatekaappi, niin ei ole yhtäkään tekosyytä miksi en pystyisi antamaan omastani muille.Jokainen meistä voi auttaa. Jos en pysty auttamaan rahallisesti, niin voin antaa aikaani jollekin sitä tarvitsevalle? Voi kuinka helposti itse vedän, äiti-kortin ja kerron elämäni olevan niin kiireistä. Elämä on priorisointia. Olenko valmis luopumaan omasta ajastani antaakseni aikaani, jollekin joka sitä tarvitsisi. Ajan antaminen toiselle on yksi suurimmista uhrauksista, koska aikaa minulle ei voida antaa takaisin. Olenko siitä huolimatta valmis antamaan aikaani vain toisten ihmisten auttamiselle ilman, että saan mitään takaisin? Olenko valmis auttamaan ilman, että saan rahallista korvausta? Olenko valmis auttamaan ilman, että kukaan saa tietää siitä? Olenko valmis auttamaan, vaikka on riski, että joku käyttäisi kiltteyttäni hyväkseen? Olenko valmis auttamaan, vaikka se tarkottaisi oman elintasoni laskemista? En ehkä ole ollut, mutta haluan olla ja haluan pyrkiä kohti sitä!

Ilmat ovat viilenneet, ulkona on raikkaampi hengittää ja uusi syksy on lähtenyt rytinällä käyntiin. Olen sitä mieltä, että elämässä suuret ilonaiheet ovat useimmiten pieniä ja arkisia. Miettiessäni tämän syksyn bucket listaa huomasin, että listani täyttyikin juuri niistä arkisista asioista. Jännien seikkailujen sijaan kaiverran mieluummin kurpitsoja kotona kynttilöiden palaessa. Kutsukaa vain tylsäksi, mutta juuri tällaista tältä syksyltä kaipaisin.

Listasin jo etukäteen muutamia arjen pieniä iloja, mitä haluan ehdottomasti syksyn aikana tehdä. Välillä kaikki tuntuu olevan enemmän ja vähemmän suorittamista eikä kunnon rentoutumiselle ole muka aikaa. Tänä syksynä bucket list on täynnä juuri niitä rentoja tekemisiä. Tekemisen kuuluu tuntua suorittamisen sijaan ilolta.bucket listLue kirjoja, niin omia kuin lastenkin… Rakastan sitä hetkeä, kun makoilemme koko perhe sohvalla ja lueskelemme yhdessä kirjoja.

Polta kynttilöitä… Muutamana aamuna olen heti herättyäni sytyttänyt pimeään keittiöön sekä olohuoneeseen kynttilöitä ja voi, kuinka mukavalta se onkaan tuntunut. Tätä tapaa on pakko jatkaa!

Katso Domin kainalossa GOT:ia… On ihana käpertyä toisen viereen sohvalle ja katsoa hyvää sarjaa.

Syö illallista Domin kanssa kynttilöiden valossa… Viime aikoina meidän treffi-illat ovat olleet aika vähissä. Emme juurikaan ole jaksaneet iltaisin lähteä mihinkään tai järjestää kotonakaan sen kummempia treffejä. Tähän on hyvä tehdä muutos heti!

Kaiverra kurpitsoja koko perheen voimin… Amelie on kysellyt jo toukokuussa ensimmäisen kerran, koska on aika kaivertaa kurpitsoja, joten tätä juttua todellakin meidän perheessä odotetaan.

Järjestä tuparit… Muutimme uuteen omaan kotiin, joten nyt olisi täydellinen aika tupareille.bucket listVietä grillibileet kodassa… Meidän pihassa on aivan ihana kota, mikä valitettavasti on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Olisi vähintään reilua kotaa kohtaan, että järjestäisimme siellä syksyn grillibileet ihanien ihmisten kanssa.

Tee iso lehtikasa ja anna lasten hyppiä siinä… Meidän pihassa on yli 20 puuta ja suuri osa niistä vaahteroita. Voitte siis ehkä kuvitella, että pihastamme löytyy tällä hetkellä muutama pudonnut lehti.

Järjestä glögi-ilta… Kukapa nyt ei rakastaisi glögiä ja joulutorttuja?

Tee paljon käsitöitä… Syksyisin nyt vaan kuuluu tehdä käsitöitä. Myös Amelie on innostunut tekemään käsitöitä. Eilenkin illalla pikkusiskon mentyä nukkumaan, istuimme sänkymme päällä yhdessä käsitöitä tehden. Nauroimme, juttelimme ja teimme omia töitämme, kyllä siinä hetkessä väkisinkin hymyilytti.

Nauti ulkoilusta… Ulkoilma tuntuu aina hyvälle yksin, perheenä tai ystävän kanssa.

Käy retkellä perheen kanssa… Retki, hyvät eväät ja huippuseura!

Treenaa… Kaiken rentouden keskellä on hyvä muistaa myös huolehtia omasta kunnostaan sekä ruokavaliostaan!

Takki ja mekko saatu House of Brandonilta, missä tällä hetkellä meneillään seasonin suurimmat alet vielä tänään! Kannattaa siis käydä vähän syksyshoppailemassa vielä tänään ennen alejen loppumista!