Kerroin muutama päivä sitten Instagramin puolella käsityöhistoriastani sekä opettajastani ala-asteella, joka muisti sanoa lähes joka tunnilla, etten osannut tehdä käsitöitä. Vaikka kotona minua tsempattiinkin ja töitäni kehuttiin, niin ei se silti saanut unohtamaan opettajani sanoja. Luulin käsitöiden olevan lähes rakettitiedettä, mitä jotkut ihmiset ei milloinkaan voi oppia, minä olin yksi heistä. Opettajani kertoi minulle myös, ettei äitinikään osannut tehdä käsitöitä, ehkä se siis kulkikin meidän geeneissämme. Amelien raskausaikana olin vuodelevossa ja valitin tylsyyttäni. Äitini ja siskoni lähtivät käymään kaupassa ja toivat minulle tuliaisiksi virkkuukoukun ja lankakeran sekä suklaalevyn. Suklaalevy oli huippu juttu, mutta ihmettelin, miksi ihmeessä he toivat minulle lankakerän ja virkkuukoukun. Enhän minä osannut virkata.virkatut aamutossutSiskoni ja äitini tsemppasivat minua, että nyt jos joskus minulla olisi aikaa harjoitella. Perheessäni sanottiin aina, että kaikkea voi oppia kunhan harjoittelee. Siitä alkoi minun käsityöurani. Virkkasin ensimmäiseksi hiuspannan, mikä piti sisällään pelkkää kiinteetä silmukkaa. Olin ylpeä saadessani sen valmiiksi. Niin ylpeä, että päätin aloittaa seuraavan virkkaustyön ja sitä seuraavan ja sitä seuraavan. Joskus tekisi mieli soittaa ala-asteen opettajalleni ja kertoa, että minäkin opein ja nykyään tykkään tehdä käsitöitä. Kaikkea voi oppia, kunhan harjoittelee. Paitsi ehkä laulamista minun kohdallani, heh!

Syksyn saapuessa selaan treenivideoiden sijaan käsityöideoita pinterestistä. Tallennan kasapäin ideoita ja aloitan samana päivänä useamman, joista murto-osa valmistuu tänä syksynä ja muita jatketaan taas ensi syksynä. Tänä vuonna olen tehnyt Amelielle kahdet aamutossut sekä tyttöjen huoneeseen karhumaton. Kaikkia käsityöprojekteitani yhdistää edelleen niiden helpot ohjeet. Kiinteäsilmukka, puolipylväs ja pylväs on hallussa, joten mielellään ohje sisältäen näitä edellä mainittuja.virkatut aamutossutNämä virkatut aamutossut ovat täydelliset lämmittämään lapsien jalkoja aamuhämärässä tai ne voi kääräistä kauniiseen lahjapaperiin ja antaa lahjaksi. Näiden virkkattujen aamutossujen ohje on superhelppo. Kun osaat tehdä kiinteitä silmukoita, osaat tehdä nämä tossut! Aikaakaan näihin ei mene paljoa, joten nappaa ihmeessä virkkuukouku käteen ja ala hommiin.

Luo aloitussilmukka + 3 ketjusilmukkaa (kjs) + yhdistä silmukat renkaaksi yhdellä piilosilmukalla (ps)

2.krs : 2 kiinteää silmukkaa (ks) jokaiseen kiinteään silmukkaan (ks), jne.. kunnes olet mennyt ympäri

3. krs: 2 ks seuraavaan ks, 1ks, 2ks, 1ks, jne..kunnes olet mennyt ympäri

4. krs : 2ks seuraavaan kiinteään silmukkaan, 1ks seuraavaan kahteen kiinteään silmukkaan, 2 ks seuraavaan yhteen kiinteään silmukkaan, 1ks seuraavaan kahteen kiinteään silmukkaan, jne…kunnes olet mennyt ympäri

5.krs:  1 kiinteä silmukka jokaiseen silmukkaan, kunnes olet mennyt ympäri

6.krs: 2 kiinteää silmukkaa seuraavaan silmukkaan, 1 kiinteä silmukka seuraavaan kolmeen kiinteään silmukkaan, jne.. Kunnes olet mennyt  ympäri.

7. krs: 1 kiinteä silmukka jokaiseen silmukkaan, kunnes olet mennyt tossun ympäri

8. krs: 2 kiinteää silmukkaan seuraavaan silmukkaan, 1 kiinteä silmukka seuraavaan neljään silmukkaan, toista, kunnes olet mennyt tossun ympäri

Jatka lisäyksiä näin, kunnes tossun ympärysmitta on jalan ympärysmitan kokoinen. Tai oikeastaan suosittelen sen olemaan hieman pienempi, nimittäin se venyy hieman. Amelien tossuista esimerkiksi tuli ensin hieman liian isot.

Kun ympärysmitta on riittävä, jatka tossun virkkaamista 1ks jokaiseen silmukkaan. Virkatessasi voit mitata tossun kokoa laittamalla jalkaasi tossun sisälle. Kun tossu ulottuu peittämään jalkapöydän, aloitetaan virkkaamaan kantaosaa. Kantaosa virkataan edestakaisin kiinteillä silmukoilla. Muuten siis samalla tavalla kuin aiemmin, mutta sen sijaan, että siirryt seuraavalle riville, niin lähdetkin virkkaamaan takaisin päin.virkatut aamutossutJos haluat, niin voit virkata tossuun vielä varren myöhemmin. Itse virkkasin Amelien tossuihin vielä vaaleanpunaiset reunukset.

 

Olemme juuri muuttaneet, joten onhan se ihan oikeutettua käpertyä omaan kotiin ja vaan nauttia siitä. Mutta tämähän tuntuu tapahtuvan joka syksy, joten se ei johdu ainoastaan muutosta. Syksy tuntuu olevan minulla ehdottomasti se vuodenaika, kun haluaisin viettää kotona jokaisen hetken. Lämpimässä kodissa villasukat jalassa ja keskeneräinen virkkaustyö kädessä. Syksy on se aika vuodesta, kun innostun tekemään käsitöitä ja aloitankin yleensä vähintään kolme eri projektia, joista yksi ehkä valmistuu. Mutta entäs se treenaaminen?ravintovalmentajaOllaanko peruspositiivisia ja sanotaan vaan, että paremminkin voisi mennä. Toisin sanoen, mitä saliin tulee, niin lähin kontaktini kuntosalin kanssa viime viikkoina on ollut, kun olen hakenut Domin sieltä. Eihän sali toki ole ainoa paikka, missä voi treenata. Meillä on kotona treenivälineitä, vaikka muille jakaa, mutta jostain kumman syystä ne ovat pysyneet omilla paikoillaan hyvinkin siististi viime viikkoina. Muistankoha enää mitä sana, treenata, edes tarkoittaa? Olisiko aika ottaa itseään niskasta kiinni?

Onhan minulla ollut flunssakin, jota voin helposti syyttää jo tervehdyttyäni ainakin sen kuukauden jos toisenkin, hah! Ei vaan, nyt on paluu arkeen ja myös paluu treeneihin. En usko siihen, että muutos alkaa huomenna. Kun päätän tehdä jotain huomenna, se on vähän sama kuin ei koskaan. Siksi sanonkin, että aloitan paluun normaaliin elämään ja treeneihin tänään. Kahden lapsen äitinä en aio priorisoida salia ykköseksi enkä edes kakkoseksi, mutta ainakin pari/kolme kertaa viikossa yritän siellä käydä. Sekä tietysti Estellan päikkäriaikoina yritän pari kertaa viikossa vetästä pienet kotitreenit, joko kotosalla tai lähimetsässä riippuen nukkuuko Estella vaunuissa vai sängyssään.ravintovalmentajaSuuri muutos tulee myös ravitsemukseeni, nimittäin nyt loppuu epäsäännöllisesti syöminen ja suklaan mussuttaminen. Ravintovalmentajana valmennan jatkuvasti ihmisiä, kuinka heidän tulisi syödä oikein (ja säännöllisesti) ja sitten itse en ole ehtinyt syömään tai  tekemään ruokaa ja vetäsen kiireessä suklaapatukan. “Suutarin lapsilla ei ole kenkiä,” vai miten se meni? Kysehän harvoin on siitä, että ei oikeasti ehtisi. Yleensähän kiire tulee siitä, että asioita ei suunnittele. Meidän perheessä ainakin suunnitteleminen helpottaa arkea niin paljon ja kaikkien ravitsemuskin on huomattavasti parempi, kun ruoat suunnitellaan etukäteen.ravintovalmentajaNyt siis tämä kotiäiti palaa painojen ja terveellisen ruoan pariin! Minulla ei ole halua pudottaa painoa. Suurin tavoitteeni on saada yläkroppaan lisää voimaa, sillä ryhtini menee helposti hieman “kasaan”, jos en treenaa. Sekä muokata hieman kehonkoostumusta. Puntari ei kerro kaikkea, mutta silti punnitsin itseni, miksi? Todistaakseni sen, että puntari ei todellakaan kerro kaikkea.  Otin myös valokuvat, jotta voin verrata ennen jälkeen kuvia ja ehkä nähdä, että vaikka vaakanumero ei muutu, niin kroppani siitä huolimatta voi muuttua. Ehkä jaan niitä myös blogissamme myöhemmin?

 

Vihdoin meidänkin tytöillä on talvivaatteet pakkasia odottamassa. Talvivaatteissa tärkeintä minulle on, että ne pitävät lapset lämpimänä, mutta Suomen talvet tietäen, myös kuivana. Kaikissa muissa lasten vaatteissa ja tavaroissa voin hyödyntää kirpparia ja käytettyjä, mutta toppavaatteet ja turvaistuimet hankimme aina uusina. Olemme viiden vuoden aikana ehtineet kokeilla erilaisia haalareita ja eri merkkejä, mutta Reimatec ei ole vielä koskaan pettänyt.  Reimatecin vaatteet tuntuvat pitävät lapsemme lämpiminä ja kuivina sekä kestävät kunnon kulutusta, joten tästä syystä myös tänä vuonna päädyimme tähän merkkiin. Lasten Taikamaa- verkkokaupasta löysimme tytöille juuri täydelliset haalarit vastaamaan juuri heidän tarpeitaan.Estellan haalarin valitsin minä, mutta Amelie sai itse muutamista vaihtoehdoista valita mieleisensä haalarin. Amelie päätyi Reimatecin Kiddo Snowy -haalariin, joka miellytti kyllä äidinkin silmää kovasti. Mutta tärkeintä on, että haalarissa on hyvä vedenpitävyys sekä kaikki saumat teipattu vedenpitäviksi. Lahkeensuista, takamuksesta ja polvista löytyy myös vahvikkeet. Haalari päällä saa ja kuuluukin römytä ulkona, joten vahvikkeet ovat iso plussa. Haalari on valmistettu tuulen- ja vedenpitävästä sekä hengittävästä materiaalista, joka hylkii tehokkaasti likaa ja vettä.lasten talvivaatteetEstellan haalariksi valitsin Reimatecin Puhuri Flower- haalarin. Tässä haalarissa tärkeimmät saumat on liimattu. Tämänkin haalarin kangasmateriaali on veden- ja tuulenpitävä sekä likaa hylkivä. Estellan istuskelee maassa vielä aika paljonkin, joten tämän haalarin iso plussa oli takamuksessa oleva lämmike, joka antaa lisälämpöä hangessa istuessa. Sileä vuori sekä pitkä vetoketju myös helpottavat haalarin pukemista sekä riisumista. Pitkä vetoketju on aivan huippu varsinkin, jos lapsi nukahtaa ja häntä haluaa riisua ilman herättämistä.

lasten talvivaatteet

Jos lapsiltasi puuttuu vielä ulkoiluvaatteetn, niin mulla on sulle hyviä uutisia! Nimittäin normaalihintaiset ulkoiluvaatteet Lasten Taikamaa- verkkokaupasta (Reima, Ticket To Heaven, Minymo, Lego Wear ja Mini Rodini) on -20 % koodilla: WINTER . Tarjous ei koske  Lego Wear Jazz Ninjago-kampanjaa. Nyt kannattaa käydä shoppailemassa, jos vielä ulkoiluvaatteita uupuu!

Koodi voimassa: 27.9- 2.10

 

“Winter is coming,” eikä ainoastaan Game of Thrones:ssa, vaan myös meillä Suomessa.  Ilmat on viilentynyt ja korvia paleltaa jo ilman pipoa.  Ei tee enää mieli lähteä ulos ilman pipoa, paitsi meidän Blini (Estella) tietenkin on poikkeus, joka lähtisi mielellään ihan nakkena ulos säästä huolimatta. Kävimme tyttöjen kanssa kaupungilla etsimässä talvipipoja, jotka olisivat villaa. Ja välihuomautuksena muuten pakko sanoa, etten voi käsittää tätä surkeaa villavaatteiden saatavuutta Suomessa (tai ainakin Porissa). Menimme kaupasta toiseen ja aina löytyi fleece-pipoja sekä puuvillaisia, mutta ei villasia.  Miksikö sitten halusin villapipot? Villa on lämmin materiaali, joka ei ime kosteutta itseensä. Varsinkin pitkäkestoiseen liikuntaan, kannattaa alusvaattet sekä pipo olla merinovillaa, sillä se siirtää hyvin kosteutta, lämmittää märkänä, ei kutita tai ala haista helposti. Merinovilla on siis myös hajuja ja likaa hylkivä materiaali, eikä vaadi juurikaan pesua, vaan tuuletus riittää. Just täydellinen materiaali myös hieman laiskojen äitien lapsille, haha! Varsinkin lapsille halusin ehdottomasti villapipot ja tietysti toivoin, jos sellaiset löytyisivät myös minulle ja Domille. No, ei löytynyt kaupungilta, mutta onneksi on ystävämme internet.Kului viikon verran ja törmäsin netissä nimeen VAI-KØ . Siellä oli aivan mieletön määrä erilaisia pipoja, mitkä oli valmistettu merinovillasta.  Ja mikä parasta, niin heidän missionaan on tehdä tyylikkäitä vaatetuotteita niin ympäristö ja ihmisystävällisesti kuin mahdollista. Tästä syystä heidän kaikki piponsa ovat tehty GOTS-sertifioidusta 100% luomu merinovillasta, joka tulee Patagoniasta, mutta ommellaan kokoon Suomen Kokkolassa. Lisäksi pipot ovat myös Bluesign- sertifioituja, joka onkin vaateteollisuuden tiukimpia sertifikaatteja ja keskittyy eettiseen tuotantoon. Luomu Merinovilla on täysin  luonnollista eikä sisällä kemikaaleja tai muoveja, eikä siten kuormita ympäristöä, tuotannon tekijöitä tai tuotteen käyttäjää. Aivan mielettömän hyvä valinta siis myös pikkuihmisille.Saimme postauksessa näkyvät kuvat yhteistyönä VAI-KØ:lta.

 

Haluaisitko saada bloggaamisesta ammatin tai vähintään sivuduunin? Tässä 10 virhettä bloggaamisessa, joita en olisi halunnut oppia kantamaan kautta. Älä siis tee samoja virheitä kuin minä!

1. Suunnittelemattomuus

Huomasimme Domin kanssa, että on täysi mahdottomuus pitää blogin taso hyvänä ilman suunnittelua. Päivät menevät hurjaa vauhtia ja ilman suunnittelua, sitä huomaa kirjoittaneensa viimeksi viikko sitten. Ilman suunnittelemista kaikki blogihommat jäävät iltaan ja yritä siinä sitten vääntää laadukasta tekstiä silmät ristissä. Ja faktahan on, että illalla työhommat yritetään hoitaa vähän liiankin nopeasti, eikä vähiten sen takia, että aikaa jäisi myös Game Of Thronesin katsomiselle. Ilman hyviä blogipostauksia on turha toivoa suurta määrää kävijöitä blogiin.

2. Kohtelemalla blogiani kuin harrastusta

Haluatko tienata blogilla rahaa? Silloin se vaatii myös aikaa ja uhrauksia. Harvasta työstä saat palkkaa ilman, että ilmestyt työpaikalle ja teet hommasi kunnolla. Jos tiedätte tällaisia paikkoja, niin kertokaa ihmeessä, meikä pistää heti hakemuksen vetämään. Tähän syksyyn asti olemme Domin kanssa kohdelleet välillä blogiamme kuin harrastustamme. Eikä vähiten sen takia, että muut ihmiset myös helposti olettavat bloggaamisen olevan harrastus. Tuntuuhan se välillä hassulta sanoa ystäville, että pitää lähteä kotiin ottamaan valokuvia.bloggaamisesta ammatti

3. Vertailu

Älä vertaa blogiasi muiden blogeihin. Meidän koti ei nyt valitettavasti näytä valkoiselta “instagram”-kodilta, mutta ei sen tarvitsekaan. Emme omaa Domin kanssa Suomen suurimpia lihaksia, mutta sekin on ihan fine. Parisuhteemmekaan ei ole täydellinen ja lasten kasvatuksessakin on aina petrattavaa. Emme kirjoita superhauskaa tekstiä, mutta sitä vartenhan voi sitten vaikka vilkaista FitFashionin metallisydän-blogia, jonka postauksia luen ääneen nauraen. Meidän blogi on meidän eikä sen kuulukaan olla kopio jonkun toisen blogista. Tee siis just sun näkönen blogi ja ole ylpeä siitä!

4. Huonot otsikot

Pitääkö tästä sanoa enempää? En edes kehtaa lukea blogiotsikoitamme, joita blogistamme löytyi kaksplussalla blogatessamme. Onneksi ne eivät ole enää näkyvillä.  Otsikoi mielenkiintoisesti. Vältä tarpeettoman pitkiä ja monimutkaista otsikointia. Lyhyt ja kuvaava otsikko, mistä löytyy myös avainsana on hyvä!

5. Huonot kuvat

Suomi ja Suomen talvi. Suomalaisille ei todellakaan olla tehty bloggaamista helpoksi. Suomessa useimmiten sisällä ollaan valot päällä, etenkin talvella, jos haluaa nähdä eteensä. Tällöin kuvista tulee helposti keltaisia. Suosittelen siis käsittelemään kuvia. Parastahan tietysti olisi, jos valaistus olisi hyvä!

6. Liikaa miettimistä ja liian vähän tekemistä

Rakastan ToDo-listoja ja kaikki läheiseni tietävät sen (siskoni osti minulle syntymäpäivälahjaksi aivan ihanan oman todolist-vihonkin), mutta välillä olen liian innokas tekemään listoja ja yhtäkkiä huomaan, ettei listojen tehtävien tekemisille riitä tarpeeksi aikaa.bloggaamisesta ammatti7. Avainsanan käyttö

Aloittaessani bloggaamaan ei hakukoneoptimointi ja avainsana sanoneet minulle mitään. Jos näät tunteja vaivaa postauksesi eteen, niin haluat varmasti ihmisten myös löytävän kirjoituksesi. Älä siis missään nimessä unohda avainsanan käyttöä ja hakukoneoptimointia.

8. Hakukoneoptimointi

Tätä ei varmasti voi tarpeeksi korostaa!

9. Ideoiden kirjoittaminen ylös

Kuinka monesti päivän aikana tulee hyviä ideoita mieleen, mutta jos en kirjoita niitä ylös, katoavat ne vähintään yhtä nopeasti. Itse kannan aina pientä muistiinpanovihkoa mukanani, johon voi idean tullessa kirjoittaa sen heti ylös. Myös puhelin toimittaa välillä kätevästi notebookin virkaa.

10. Kenelle kirjoitat blogia?

Alkuaikoina ajattelin kirjoittavani blogiamme myös omaksi muistokseni, vähän niinkuin päiväkirjaa. Faktahan on, että sinä joko kirjoitat blogia itsellesi tai lukijoillesi. Kirjoittaessasi blogia itsellesi saatat silti olla onnekas ja saada paljon lukijoita sekä tienata blogillasi. Mutta harva ihminen jaksaa lukea tuntemattoman päivästä, kuinka söi aamupuuron, kävi pissalla ja harjasi hiuksensa. Jos siis haluat tienata blogillasi, niin kannattaa antaa hetki ajatuksia sille, kuka blogiasi lukee ja mitä he haluavat? Ovatko he kiinnostuneita kädentaidoistasi, parisuhteestasi, treeneistäsi, ruokavaliostasi, lapsistasi, vaatetuksestasi tai ehkä kodistasi?

Miksi sinä luet blogiamme? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko sinulla postaustoiveita?

 

Älä sano, että tiedät miltä tuntuu olla yksinhuoltaja, jos et tiedä. Se, että puolisosi tekee paljon töitä ja hoidat lapsesi suurimmaksi osaksi yksin ei tee sinusta yksinhuoltajaa. Se, että olet viikon yksin puolisosi ollessa työmatkalla, ei tee sinusta yksinhuoltajaa. Se, että puolisosi tekee lähes kellon ympäri töitä, ei tee sinusta yksinhuoltajaa. Tiedät, ehkä miltä tuntuu hoitaa lasta yksin, mutta et tiedä millaista on olla yksinhuoltaja.Yksinhuoltajat eivät vain hoida lapsiaan yksin, he huolehtivat myös kaikesta muusta yksin. Kun puolisosi on töissä, hän ansaitsee rahaa ja ehkä mahdollistaa sinun kotona olemisen. Kun yksinhuoltaja hoitaa lapsensa kotona, hän kantaa yksin taloudellisen vastuun, kukaan muu ei tienaa rahaa hänelle ja hänen lapsilleen. Yksinhuoltaja ei katso kelloa tai laske öitä, koska puoliso tulee takaisin kotiin. Ei, hän on yksin.

Ehdin asumaan yksin Amelien kanssa runsaan vuoden ennen kuin Dom astui elämäämme. Sinä aikana muistan monet kerrat, kun ystäväni lähtivät puistosta iltapäivällä lapsineen kotiin odottamaan perheen isää, joka oli tulossa töistä. Minäkin nappasin Amelien syliini ja kävelin kotiin, mutta meidän perheessä ei sillä hetkellä ollut isää, jota odottaa kotiin. Voin sanoa olleeni yksi onnekkaimmista yksinhuoltajaäideistä, sillä minun perheeni ja ystäväni tukivat minua 110% ja olivat todella aktiivisesti minun ja Amelien elämässä. He kävivät meillä päivittäin, he soittelivat minulle, he iloitsivat Amelien uusista taidoista aidoisti, he antoivat minun itkeä heidän olkapäätään vasten ja he oikeasti kulkivat vierellämme koko ajan.  Siitä huolimatta itkin monet kerrat, etten voinut katsoa kelloa ja odottaa puolisoani kotiin. Itkin monet kerrat, etten voinut lähettää viestiä puolisolleni viestiä, mitä olimme Amelien kanssa tehneet. Itkin monet kerrat, ettei minulla ollut vierellä puolisoa, joka olisi murehtinut kanssani raha-asioista. Yksinhuoltajuus on niin paljon muutakin, kuin yksin lapsista huolehtimista.Te yksinhuoltajaäidit – ja isät, en voi sanoin kuvailla kuinka paljon arvostan ja kunnioitan sitä, että teette kaiken yksin. Vanhemmuus ei ole helppoa, vaikka vastuuta on jakamassa kaksikin vanhempaa. Saati sitten, kun olet täysin yksin. Iso tsemppi ja kunnianosoitus teille kaikille, jota hoidatte kaiken yksin.

LUE MYÖS

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ OLEN ONNELLINEN

TAVOITTELENKO JOTAIN MITÄ EI OLE OLEMASSA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

MITEN SAADA VAUVA NUKKUMAAN?

SYNNYTYSTARINA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

En juurikaan enää käy shoppailemassa kaupoissa monestakaan syystä. Yksi syy on meidän taapero, jonka päätehtävä kaupassa on saada mahdollisimman paljon tuhoa aikaiseksi mahdollisimman pienessä ajassa. Jos yritän estää tuhoamisen, niin tyyppi vetää sellasseet itkupotkuraivarit, että iskee kova koti-ikävä tällä äidillä.

Toinen syy on raha. Rauhassa kotona, voin selata lempikaupoistani ale-tuotteita. Ei tule paniikkiostoksia, mitä kaupassa kauheessa kiireessä huutavan taaperon kanssa saattaa tulla ja löydän kätevästi kaikki ale-tuotteet kategorioistaan.

Kolmas syy on helppous. Istun kotisohvallani juuri minulle sopivaan aikaan ja tilaan tarvitsemani tuotteet, jotka toimitetaan kotiovelleni tai lähipostiin vain muutamassa päivässä.

Mistä verkkokaupasta sitten kannattaa tilata? Itselläni on kolme luottonettikauppaa. Miksikö ne ovat ehdottomasti verkkokauppojen parhaimmistoa? Asiakaspalvelunsa takia, en ole keneltäkään kuullut negatiivista sanottavaa näistä paikoista. Kun olen halunnut palauttaa jotain, niin se on aina onnistunut. Näissä kaupoissa viesteihin vastataan todella pian ja asiakaspalvelu on aina huippuluokkaa. Laatunsa takiakuka nyt haluaa maksaa tuotteista, jotka ovat huonoja? Nopean toimituksen takiatiedän olevani hyvin hätänen luonne ja haluankin useimmiten tilaamani tuotteet mahdollisimman pian käsiini. Nämä nettikaupat toimittavat tuotteet vain parissa päivässä! Hintansa takia, käyttämissäni verkkokaupassa hinta-laatusuhden on todellakin kohdillaan.

  1. House of Brandon

Täältä ostan niin fiksumpia vaatteita, kuin treenivaatteitakin. En ole kertaakaan joutunut pettymään tuotteiden laatuun tai asiakaspalveluun. House of Brandonilla on useamman kerran vuodessa ihan superalet, joten kannattaa tasaisin väliajoin tsekkailla niiden sivuja. Hyvien ale-myyntien lisäksi, heiltä löytyy paljon myös todella edullisia normaalihintaisia vaatteita. Kannattaa siis käydä ehdottomasti tutustumassa ja mikä parasta, niin saat tuotteesi kotiin välillä jopa jo seuraavana päivänä.verkkokaupat

2. Def-Shop

Täältä löytyy myös kaikkea fiksuista vaatteista treenivaatteisiin. Heilläki on todella nopea postitus ja huippu asiakaspalvelu. Heidän sivuiltaan kannattaa ehdottomasti tsekkailla 24h-diilit, koska siellä on ihan mielettömästi halpoja tuotteita (esim Addun kenkiä). Sen lisäksi koodilla: fitfunfamily saatte -10% . verkkokaupat

3. Vamos

Oletko etsinyt hyvää verkkokauppa,jossa olisi suuri valikoima erilaisia kenkiä? Vamokselta löytyy ihan mielettömästi erilaisia kenkiä. Vamoksella myös voit olla aivan varma, että saat todella hyvää asiakaspalvelua ja tuotteesi toimitetaan sinulle vain parissa päivässä. Heidän valikoimastaan löydät myös hyvin edullisia kenkiä, kannattaa siis käydä tsekkaamassa.verkkokaupat

Moni on ehtinyt jo kyselemään postauksia uuden kotimme sisustuksesta. Teemme varmasti vielä useamman sisustuspostauksen, kunhan koti alkaa olemaan valmis. Nyt vuorossa on pieni kurkistus tyttöjen huoneen sisustukseen. Tytöillähän on kaksi huonetta, toinen nukkumista varten ja toinen leikkimistä varten. Tytöt itse toivoivat saavansa nukkua samassa huoneessa, joten päädyimme tähän ratkaisuun. Tämä on oikeastaan osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi, koska nyt leikkihuoneessa on hyvin tilaa isommillekin asioille, kuten “salamajalle”. ideoita lastenhuoneen sisustukseenMinulle on tärkeää, että tyttöjen leikkihuone on ennen kaikkea paikka, joka on pyhitetty kunnon leikkimiselle ja sopivalle riehumisellekin. Plussaahan tietysti on, jos myös lasten lelut (varsinkin ne isommat) miellyttävät myös sisustuksellisesti omaa silmää ja huoneesta saisi myös tyylikkään. Tykkään todella paljon Scandinavisesta sisustustyylistä, joten Jollyroom on ehdoton luottopaikka shoppailla tavaroita, jotka miellyttävät omaa silmää ja ovat myös lasten mieleen. Mikä parasta, niin hinnatkin ovat mielestäni kohdillaan.ideoita lastenhuoneen sisustukseenTilasimme tytöille oman tiipii-teltan, jota myös salamajaksi kutsutaan meidän perheessämme sekä mahdottoman söpön vaaleanpunaisen auton (tällä hetkellä muuten alessa -45%).  Teltta on kunnon kokonen, missä oikeasti lapset mahtuvat halimaan, painimaan, huilaamaan ja lueskelemaan kirjoja. Ja mikä parasta, niin teltta on mielestäni aivan ihanan näköinen. Autokin on ollut kovassa kulutuksessa ja parkissa ollessaan se ihastuttaa kauniilla ulkonäöllään tyttöjen huonetta. Vai mitä olette mieltä autosta ja salamajasta? Meidän perheessä Jollyroomista saadut tuotteet ovat ilostuttaneet niin lapsia kuin vanhempiakin. Ja, jos ihan rehellisiä ollaan, niin ollaan mekin Domin kanssa päästy pari kertaa salamajaan vierailemaan. Löytyisköhän noista aikuisillekin omia versioita? 🙂ideoita lastenhuoneen sisustukseenSalamajasta on tullut ihan paras paikka siskoksille jakaa salaisuuksia sekä roimia rutistuksia. Tiipii-teltta ja auto saatu yhteistyössä Jollyroomin kanssa.

 

Millainen on sopiva lapsiluku? Onko sellaista? Onko lapsilukumme täysi vai haaveilemmeko vielä uudesta perheenjäsenestä? Säännöllisin väliajoin otamme asian puheeksi ja keskustelemme lapsiluvusta. Vähintään yhtä säännöllisesti myös ulkopuoliset esittävät tämän kysymyksen meille. Tällä hetkellä on hyvä juuri näin, mutta meistä kumpikaan ei ole täysin vakuuttunut siitä, että lapsilukumme olisi nyt täynnä. Taloa katsellessamme laskeskelimme huoneita niin, että vähintään kolmelle lapselle olisi omat huoneet. Uuden auton ostaessamme oli tärkeää, että takapenkille menisi vaivatta kolme turvaistuinta. Toki myös siitä syystä, että autoomme mahtuu tarvittaessa myös lastemme ystäviä.  Mutta kuitenkin tällä hetkellä kaksi lasta tuntuu juuri sopivalta määrältä. Tai oikeastaan paremmin sanottuna, elämä ilman raskautta tuntuu juuri sopivalta. Se taitaakin olla se suurin syy, miksi kolmas lapsi ei ole niin hyvä ajatus tällä hetkellä.

Lapsia saadaan, eikä tehdä. Vaikka kuinka suunnittelisin, että haluaisin nyt lapsen, niin en välttämättä tulisi raskaaksi ja päinvastoin. Mutta toki omalla toiminnallaan voi maximoida todennäköisyyttä saada perheenlisäystä sekä päinvastoin. Tällä hetkellä maximoinnin sijaan käytämme ehkäisyä. Vaikka välillä haaveilemmekin vielä yhdestä pienokaisesta, niin tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista minun aikaisempien vaikeiden raskauksien takia. Amelien raskausaikana sain Hypermesis gravudarum -diagnoosin eli suomeksi kärsin armottomasta pahoinvoinnista yötäpäivää viikolta yhdeksän synnytykseen asti. Puolessa välissä raskautta todettiin myös riski ennen aikaiseen synnytykseen ja “sain” vuodelepo-käskyn viikolle 34 asti. Käytännössä vietin siis ensimmäisen raskauteni sängyssä. Se ei kuitenkaan ollut niin suuri ongelma, koska kyseessä oli ensimmäinen raskaus. Ei ollut muita lapsia vielä huolehdittavana.millainen on sopiva lapsilukuEstellan raskaus oli jo huomattavasti helpompi. Hänenkin raskaudessa sain HG -diagnoosin, mutta todella paha pahoinvointi, joka vei tiputukseen, kesti vain ensimmäiset 20viikkoa. Raskaus oli siis todella paljon helpompi kuin Amelien, mutta jokaista sängyssä maattua päivää varjosti huono omatunto siitä etten pystynyt olemaan täysillä mukana esikoiseni elämässä. Onneksi oli Dom, joka piti hyvää huolta Ameliesta ja leikki hänen kanssaan niin paljon, että Amelien sanoin oli vain hauskaa, että äiti on välillä “kipeä”. Estellan raskaudessa myös migreenini nousi ihan uudelle levelille ja se kaatoi minut sänkyyn myös useasti. Migreeni jatkui pahana myös Estellan synnyttyä, mutta nyt onneksi olen muutama kuukauden jo saanut olla rauhassa näön menetykseltä.

Kun siis ajattelen kahta raskauttani, niin valehtelisin jos väittäisin, ettei raskaaksi tuleminen pelota. Välillä ajattelen, että jos toinen raskaus oli niin paljon helpompi kuin ensimmäinen, niin ehkä kolmas menisi jo siinä sivussa? Mutta, mitä jos ei? Jos oksentaisin kaiken, mitä suuhuni laitan ja joutuisin käymään tiputuksessa vähän väliä, niin pystyisinkö nauttimaan Amelien ja Estella pikkulapsiajasta vai missaisinko jotai maatessani sängyssä? Toisaalta raskaushan kestää vain sen yhdeksän kuukautta, mutta pienten lasten elämästä yhdeksän kuukautta on paljon. Tällä hetkellä haluan olla 110% heidän elämässään enkä vain juosta sängyn ja vessan väliä oksentaen. Joten haaveillaan vielä vähän kolmannesta…joskus, mutta juuri nyt näin on hyvä.millainen on sopiva lapsiluku

“Mitä tapahtuu omaisuudellesi erotessasi?”

“Jos sinulla ei ole avioehtoa, olet  ollut todella naiivi.”

“Kuinka suojelet omaisuuttasi mahdolliselta erolta?”

“Kuinka jaatte omaisuutenne, jos teillä ei ole avioehtoa?”

“Kuinka jollain ei tänä päivänä ole avioehtoa? Unohditteko tehdä sen?”

Muutettuamme uuteen kotiimme on ihmisiä yllättäen alkanut kiinnostamaan, onko meillä avioehtoa. Instagramin storyssa seuraajillemme jo ehdinkin kertoa, ettei meillä ole avioehtoa. Feedback oli melko runsas, joista murto-osan näette postauksen alussa. Osa epäili, että olimme häähumussa yksinkertaisesti unohtaneet kyseisen asian. Osa haukkui suoraan idiooteiksi ja naiiveiksi, jotka eivät ole ajatelleet asiaa ollenkaan. Totuus on kuitenkin toinen. Emme unohtaneet kyseistä asiaa ja kävimme siitä myös keskustelua. Emme kuitenkaan halunneet avioehtoa. Emme siitä huolimatta, että tiedostamme ettemme voi tietää tulevaisuutta.Keskustellessamme naimisiin menemisestä ja avioliitosta tiedostimme kumpikin, ettei se tulisi aina olemaan ruusuilla tanssimista. Mutta uskomme kumpikin, että lähes mistä vain on mahdollista selvitä yhdessä, jos vain kummatkin niin päättävät. Keskustelimme myös siitä, mitkä asiat ovat ehdoton nou nou. Kerroin Domille, että ainakin pettäminen ja väkivalta olisivat syyt, että tarvittaisiin todellista ihmettä, että voisin jatkaa avioliittoamme. Niin kauan kuin näitä asioita ei tapahdu, niin uskon, että kaikesta voi selvitä, jos vain niin haluamme. Sillä asenteella me myös vuosi sitten menimme naimisiin. Emme voi tietää, mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä. Mutta tiedämme, että tänään tahdomme rakastaa toisiamme ja teemme kaikkemme pitääksemme toisistamme hyvää huolta loppu elämämme. Haluan omalta osaltani olla varma, etten milloinkaan tekisi sellaista, mikä voisi johtaa avioeroon. Sekä haluan luottaa Domiin täysin, että hän ei myöskään tekisi mitään, mikä voisi hajottaa avioliittomme. Miksi siis olisimme ottaneet avioehdon?Avioehto mielestäni ei kerro ainakaan luottamuksesta ja kaiken jakamisesta, mistä avioliitossa mielestäni on kyse. Jos en ole valmis jakamaan omaisuuttani puolisoni kanssa, niin kuinka voisin jakaa kodin ja perheen hänen kanssaan? Ainakin minulle omaisuus on vain omaisuus, mutta se, että jaan perheeni ja kotini jonkun kanssa on paljon isompi asia. Avioliitto on minulle enemmän kuin lupaus tuomarin edessä. Se on liitto, jossa jaetaan koko elämä, koti, lapset, unelmat, haaveet, pettymykset, lainat ja tulot, sitä kutsutaan avioliitoksi. Avioliitossa puolisot laittaa toisensa itsensä edelle ja pyrkii olemaan epäitsekkäitä. Avioliitossa mielestäni minun pitäisi pystyä jakamaan minulle tärkeimmät asiat, mukaanlukien omaisuuteni. Avioliitossa minun ei tarvitse pelätä, että huonon päivän tullen toinen jättäisi. Ei, koska en pidä sitä vaihtoehtona. Haluan uskoa ja luottaa siihen, että olemme yhdessä kuolemaan asti. Tiesittekö, että avioehdon tehneet pariskunnat eroavat enemmän kuin ne, jotka eivät avioehtoa ole tehneet. Miksi? Uskon, että kaikki päätöksemme ja tekomme johtavat meitä suuntaan tai toiseen. Domin kanssa katsoimme muutama kuukausi sitten videota, jossa Mark Driscoll kertoi, että avioliitto ei milloinkaan pysy paikkallaan. Jokainen valintamme voi tehdä avioliitostamme paremman tai huonomman. Jokainen huomionosoitus toiselle vie liittoa parempaan suuntaa, kun taas huomiotta jättäminen päinvastoin. Emme pysty painamaan “still” nappulaa, että tilanne pysyisi samana. Jos luulemme olevamme “still” -tilassa luultavasti suunta ei ole hyvä. Ja uskon sen olevan juuri niin. Jos valmistaudun jo mahdollista eroa varten, niin olen antanut jo ajatuksen sille, että niin saattaa tapahtua. Jos taas en pidä sitä edes vaihtoehtona, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää yrittää tehdä parhaansa tässä avioliitossa vaikka välillä ärsyttäisikin.