Kolmikielisten lasten puheen kehitys

Meidän perheessämme puhutaan kolmea kieltä ja arki sujuu siitä huolimatta melko vaivattomasti. Kolmikielisten lasten puheen kehitys on yleensä hieman hitaampaa, mutta mitään dramaattista emme ole ainakaan meidän perheessämme huomanneet. Olemme alusta asti arvostaneet Domin kanssa niin Suomea kuin Itävaltaa, niin suomen kieltä kuin saksan kieltäkin. Emme ole missään vaiheessa lähteneet vertailemaan maita tai kieliä keskenään, vaan pitänyt tätä kaikkea rikkautena. Meillä on koti kahdessa maassa ja lapsemme kasvavat kaksikulttuurillisessa perheessä, kuinka hienoa. Toki Itävallan ja Suomen kulttuurit eivät toisistaan juurikaan eroa, mutta siitä lisää toisessa postauksessa.kolmikielisten lasten puheen kehitysAlusta asti olemme pyrkineet selkeyteen kielten puhumisessa, minä puhun aina tytöille suomea, kaikki yhdessä puhumme englantia ja Dom puhuu tytöille saksaa. Ensimmäisen vuoden Domin ollessa Suomessa, puhui hän Amelielle vain englantia ja se on edelleen pääkieli, mitä he yhdessä puhuvat. Estellan synnyttyä päätimme, että Dom puhuisi tytöille omaa äidinkieltään, saksaa. Halusimme, että tytöt pystyvät myös Domin kotimaassa kommunikoimaan hänen sukulaistensa kanssa ja luomaan myös sinne vahvoja ihmissuhteita. Estellan kanssa Domille oli helppoa aloittaa saksan puhuminen, koska pikkutyyppi ei puhunut vielä mitään kieltä. Amelien kohdalla muutos ei ollut yhtä helppo ja edelleen he puhuvat Domin kanssa paljon englantia, mutta päivä päivältä Amelielta tulee enemmän ja enemmän saksankielisiä sanoja. Domin jutellessa Estellalle Amelie kyllä ymmärtää suurimman osan, lähes kaiken.kolmikielisten lasten puheen kehitysTyttöjen vahvin kieli tulee varmasti aina olemaan suomi, siitä en ole varma kumpi tulee olemaan heille vahvempi, englanti vai saksa. Amelie puhuu ja ymmärtää sujuvasti englantia ja korjaa usein myös minun kielioppivirheitäni, kun taas hänen saksansa on vielä melko heikko. Estella taas ymmärtää suomea tietenkin parhaiten, mutta sen jälkeen vahvana kakkosena on ehdottomasti saksan kieli. Keskenään tytöt puhuvat (tai paremminkin sanottuna Amelie puhuu) englantia ja suomea.

Suomea tytöt kuulevat luonnollisesti eniten, joten kotona yritämme enemmän painottaa muita kieliä. Ohjelmat katsomme aina englanniksi, kirjoja luemme kaikilla kolmella kielellä, mutta yritämme kirjastosta suurimman osan kirjoista lainata englannin tai saksan kielellä. Kun pelailemme pelaamme sillä kielellä, mistä maasta peli on ostettu. Itävallasta ostetut pelit, ovat “saksalaisia” pelejä, suomesta ostetut pelit “suomalaisia” ja muista maista ostetut pelaamme englanniksi. Pyrimme myös pitämään selkeänä, että Dom on se joka lukee saksan kieliset kirjat, minä luen suomen kieliset ja kummatkin lukeavat englannin kielisiä. Toki, Estella tuo useasti minulle myös saksalaisia kirjoja ja tällöin yritän parhaani mukaan lausua kymmeniä konsonantteja peräkkäin, varmasti järkyttävän kuuloista. Meillä on siis melko selkeät säännöt, milloin puhumme mitäkin kieltä ja tytöt erottavat hyvin kielet toisistaan ja tietävät, missä tilanteissa kuuluu puhua saksaa, suomea tai englantia.kolmikielisten lasten puheen kehitysOn todella vaikea sanoa, onko heidän puheenkehityksensä ollut hitaampaa useamman kielen takia, koska kummankin puheenkehitys on ollut täysin normaalia. Ei nopeaa tai aikaista puheenkehitystä, mutta täysin normaalia. Sitähän on vaikea lähteä veikkaamaan, että puhuisiko Estella jo kunnon lauseita, jos perheessämme puhuttaisiin vain yhtä kieltä. Ehkä, ehkä ei.  Ameliella taas suomi oli jo todella vahvana, kun englanti tuli kuvioihin, joten hänen puheenkehitystänsä monikielisyys ei ole ainakaan hidastanut. Uskon sillä olleen paljon merkitystä, että meillä luetaan, paljon. Luemme aamulla, luemme päivällä ja luemme illalla, joten luulen lukemisen tukeneen myös hyvin tyttöjen kielen kehitystä.